Perustulo osa 1 poliittinen toimintaympäristö

Perustulosta on kohkattu jo 30 vuotta, mutta ei ole mitään saatu aikaiseksi kuin vinoutuneita malleja lisukkeilla ja perustulon vastustamista sen tarkemmin asiaan perehtymättä. Ehkä suurin ongelma perustulon malleissa on se, että ei ole aidosti mietty mitä asiakas tässä ajattelee. Asiakas tässä määritetään sosiaalietuuden saajaksi eli kansalaiseksi. Tässä kirjoituksessa hahmottelen vähän nykyistä tilannetta ja lähden sitten hakemaan ratkaisuja.

Taustaa.

Perustulossa rintamalinja menee puolueissa selvästi Vasemmisto & Vihreät vastaan SDP & Persut. Sekä Keskusta että Kokoomus ovat olleet perustulon puolella vuodesta 1987, mutta oikeasti tähän ei ole ryhdytty vaikka hallituksia on ollut näillä kahdella useita. Viimeaikoina Kokoomuksesta on tiedotettu puolesta ja vastaan eli rintamalinja on jossa puoleen sisällä. Selvästi vastustajia ovat siten selvemmin SDP ja Persut, mutta ei puolustajatkaan ole vieneet perustuloa eteenpäin, vaikka enemmistön tuosta olisi saanut jo aikaa sitten.

Ehkä 20-30 vuotta sitten tilanne ei ollut niin akuutti kuin nyt?

Perustulon lähtökohta voidaan Suomessa ehkä laittaa juuri vuoteen 1987, kun Keskusta, Kokoomus ja SKDL ilmoittivat tukevansa perustuloa. Samoin 2007 samaisten nuorisojärjestöt ilmoittivat kannattavansa perustuloa (SKDL:n sijasta nykyään vasemmistonuoret). Materiaalia löytyy runsaasti ja nyt vaalien 2015 alla aihe ollut hyvinkin aktiivinen useissa Facebook-keskusteluissa talvella 2015.

Määritetään vielä ensin kapeasti eli perustulo on sosiaaliturvamalli, jossa osalle kansalaisista maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Perustulo on siis vastikkeetonta. Perustulosta voidaan käyttää myös nimitystä kansalaistulo, kansalaispalkka tai vaikka yhteiskunnallinen osinko. Tämä määritelmä mukailee Wikipediasta löytyvää artikkelia. Ei sidota vielä käsiä tämän enempää, jotta voidaan määrittää, millainen voisi olla toimiva perustulomalli.

Tiivisten tässä analyysin, jossa kävin kirjoituksia lähinnä eri puolueiden ja henkilöiden verkkosivuilta mm. Kahiluoto, Männistö, Rinne, Soininvaara.

Argumentit puolesta ja vastaan

Vastustajien argumentit TOP 3:

  • Syntyy paljon kustannuksia ja jakaa rahaa niillekin, jotka eivät sitä tarvitse
  • Antaa väärän viestin ja laiskistaa  (perustulon pitää tulla työstä)
  • Vakiinnuttaisi pätkätyöt ja edistäisi työehtosopimusten heikennyksiä (ay-liike)

Puolustajien argumentit TOP 3:

  • Alentaa riskinottua ja kaiken työn tekeminen olisi kannattavaa (poistaa kannustinloukkuja)
  • Vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa turvaa
  • Ei tarvitse juosta “luukuilla” ja ihmistä ei nöyryytetä

Mistä ollaan samaa mieltä:

  • Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen

Miten perustulon voisi saada Suomessa läpi?

Fakta vuodelta 2014: perusturva on vähintään 562 euroa kuussa, joka vähintään kuuluu kaikille jo nyt

Perustulon suuruus on ehdotuksissa vaihdellut noin 400 eurosta aina 1000 euroon asti eli oletetaan se, että tästä haarukasta perustulon taso löytyisi. 400 euroa vaikuttaa vähän pieneltä, kun perusturvakin on tuo 562 euroa, joka voidaan asettaa olevan alaraja tai pyöristetään se 600 euroon. 1000 euroa on useassa mielipiteessä asetettu liian suureksi, joka ei enää kannustaisi töihin. Laitetaan täten yläraja vaikka 800 euroon. Näin on saatu haarukka 600-800 euroa perustulolle.

Älä ujuta perustulo keskusteluun muita lisukkeita Case Vihreät ja Lepomäki

Perustuloehdotuksissa on ollut myös paljon sellaista, mikä on saanut toiset näkemään punaista ihan kirjaimellisesti. Vihreiden ehdotuksessa on sivuun liimattu verojen korotus esim. pääomaverolle (33 ja 35%), kiinteistöveron nosto, ympäristölle haitallisten tukien vähennys, jne. Samaa yrittää myös Vasemmisto omassa ehdotuksessaan.  Miten nämä liittyvät perustulo malliin ja ainakin tämä sai Elina Lepomäen ampumaan alas koko ehdotuksen. Elina tosin heitti hinnaksi 15 miljardia vaikka Vihreät sanoivat mallin olevan kustannusneutraali (?). Elina toki puuttui hyvin ehdotukseen ujutettuihin lisäveronkiristyksiin, mutta vastine ei ollut ihan nappiin eli siitä seurasi taas vähän samaa juupas-eipäs väittelyä, joka ei ole kovin hedelmällistä. Jätetään siis lisukkeet pois mallista eli tehdään ensin puhdas malli ilman ehdotuksia veronkiristyksistä.

Vedä moraalikortti esiin – älä usko vaan kokeile rohkeasti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Arto Satonen ja Outi Mäkelä (13.9.2013 / Kokoomus) taas tyrmäsivät perustulon talousteoreettisena ideaalina ja se antaa väärän viestin. He vastasivat Wahlroosin esille tuomaan ajatukseen perustulosta. Vastaavaa kommenttia on tullut myös Persuilta ja erityisesti SDP:ltä. Kuitenkin Satonen ja Mäkelä myöntävät, että olisi mahdollista sovittaa yhteen sosiaaliturvaa ja palkkatuloa, joka on alle TESin palkkatason. Tätä keskustelua ei voi voittaa, jos ei pysytä konkretiassa ja tämä ei ole uskomus asia.

Miksi pitäisi uskoa perustuloon kun voimme tehdä myös rajattuja kenttätestejä (mm. Sitra on ehdottanut kenttäkokeiden tekemistä Ajatushautomo Tänk kanssa 2014 ). Ei mikään saisi olla uskon tai jonkun kirjoituspöytätyön tulosta. Tässä puhutaan sosiaalisesta innovaatiosta, joka kehittyy viemälle se testimarkkinoille. Ketterässä kehittämisessä voidaan tehdä rajattu testi, jossa määritetään mallin todellinen toimivuus.

AY-liikkeen tappio on väistämätön

Sosiaaliturvan ja palkkatulon yhdistäminen on suorastaan kauhistus SDP:lle ja erityisesti koko AY-porukalle. Tämä muutos nimittäin vakiinnuttaisi pätkätyöt ja epäsäännölliset työsuhteet. Tämä on ehkä kaikkein suurin este koko perustulon toteuttamisessa, koska tämä osuu kaikkein eniten SDP:n ja AY-liikkeen ideologiseen perimään ja erityisesti valtaan. Perustulon myötä tunnustettaisiin, että pätkätyöt ovat ihan ok ja se olisi rappion alku. Kun vauhtiin olisi päästy, seuraavaksi uhataan ansiosidonnaista tukea ja se siirretään valtiolle pois kassoilta. Täten SDP ja AY-liike tulee taistelemaan kaikin keinoin perustuloa vastaan. Kyse ei ole siitä, että nyt työmarkkinoilla olevat saisivat turvan vaan siitä, että valta murenee. Siksi kannattaa uhrata perustulossa oleva idea heti alkuunsa. Tästä voi tulla yleislakko ja sumuverhoa laitetaan varmasti eetteriin, jotta perustulo ei etene edes kokeiluasteelle.

Verot eivät saa nousta – tehdään perustulo kustannusneutraalisti

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä perustulo pääosin kustannusneutraaliksi ja varsinkin Kokoomus ei halua nostaa ansioveroja. Suomessa on maailman korkempia verotusasteita ja taitaa olla verotus nyt tapissa. Lähdetään ensin tekemään perustuloa kustannusneutraalisti eli perustulo poistaa vastaavasti muita tukia. Veroja nostamalla perustuloa ei saada käyntiin eli jaetaan sitä tukipottia, joka nyt on jo jaossa.

Ei ratkaista perustulolla kaikkea – keskity 2-3 tärkeimpään

Yleinen perustulon vastainen argumentti on se, että perustulolla ratkaistaisiin kaikki ongelmat. mm. Wille Rydman (2.4.2015) lyttää perustulon juuri tällä argumentilla, mutta on valmis kuuntelemaan, jos joku “taitava ajattelija” loisi mallin, joka poistaisi ongelmat.  Kiitos, tehtävä vastaanotettu… no, jos rajataan sen verran, että ei ratkaista kaikkia ongelmia vaan keskitytään ratkaisemaan ensin vain 2-3 kaikkein tärkeintä ongelmaa, johon perustulo voisi tuoda selvästi erinomaisen ratkaisun.

Jätetään muut argumentit omaan arvoonsa

Lisäksi tulee erilaisia “huutoja” sieltä ja täältä, joissa selvästi ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä esimerkiksi se, että 600 eurolla nyt voisi toteuttaa unelmansa, joka ei riitä Stadissa edes pienimmän yksiön vuokraan.

Yhteenveto käydyistä perustulokeskusteluista ja erilaisita ehdotuksista

Tässä oli nyt pääosin perustulokeskustelua, joka pyörinyt verkkomedioissa, joten taitava ajattelijaa tässä kaivataan, jotta olisi sellainen malli, joka myös menisi läpi. Yhteenvedettynä perustulo voisi edetä, jos

  1. Perustuu kustannusneutraaliin malliin
  2. Ei laiteta lisukkeita mukaan (Huom! Vihreät ja Vasemmisto)
  3. Ei uskota teorioiohin vaan testataan käytännössä
  4. Tunnustetaan, että pätkätyöt ovat nykypäivää ja myös tulevaisuutta (AY-liike tunnustaa tappion)
  5. Ei ratkaista kaikkea kerralla vaan keskitytään 2-3 tärkeimpään teemaan
  6. Muut argumentit vain sivuutetaan
Advertisements