Kannustava perustulomalli, joka toimii ilman tuloloukkua (perustulo osa 2)

Aloitetaan ratkaisun hahmottelu reunaehtojen mukaan

Perustulon taso laitetaan ensin 600 euroon, joka jo muutenkin kuuluu kaikille perusturvana. Testien perusteella tasoa voidaan kokeilla noin 800 euroon asti. Tällä ei kuitenkaan lapsiperhe elä, joten muita syyperusteisia tukia vielä tarvitaan eli perustulo ei ratkaise kaikkea sosiaaliturvaa, mutta ratkaiseen alimman tason ja poistaa siihen liittyvän byrokratian. Kaikissa tuissa siten perustulo olisi pohjalla, jonka päälle muut rakentuu. Täysin tukien varassa elävälle tämä ei toimisi mitään muutosta, mutta yksi osa ei tarvitse mitään byrokratiaa.

Perustulon poliittinen kenttä ja reunaehdot on analysoitu tästä linkistä.

Toisaalta perustulo ei tarkoita mitään – siis yhtään mitään keski- ja hyvätuloisille. Vielä ei oteta kantaa miten tämä tehdään, mutta lopullinen toteutus tarkoittaa täysin kustannusneutraalia mallia, jossa ei ole kiristyksiä niille, joita tämä ei koske. Perustulon vaikutus poistuisi noin 2000 euron kuukausiansioiden kohdalla. Täten keskitymme pääosin noin alle 24.000 euroa vuodessa tienaaviin täysi-ikäisiin henkilöihin. Tähän on ehdotettu yli 2500 euron tasoja, mutta pudotetaan tasoa alemmaksi. Vielä en osaa sanoa mikä oikea taso olisi, mutta laitetaan mutu-tutumalla tasarahaan 2000 euroa. Näin ne innovaatiot syntyvät eli ei analysoida niitä puhki vaan heitetään ensin paras arvaus, jota voidaan lähteä testaan heti markkinoilla.

Ketä perustulo koskee? pääosin noin 24.000 tai alle tienaavia pätkätyöläisiä

Lähtökohdaksi asetetaan perustulon idea siitä, että perustulo on vastikkeetonta ja se maksetaan ilman ehtoja. Tässä vaiheessa tulee eteen se, että perustulon piiriin tulisi myös uutta porukkaa, jotka ovat kaikkien tukien ulkopuolella tai oikeastaa monet ovat välissä. Toiseksi nykyinen byrokratia haukkaa aina aikaa hakemusten käsittelyssä, joten kaikkia tukia ei ehkä edes ehditä hakea ja moni putoaa tukimuotojen väliin. Täten perustulo ei olisi täysin kustannusneutraali, koska sen pitäisi ottaa jonkin verran uutta porukkaa mukaan ja perustulo maksettaisiin kokoajan ilman viiveitä.

Perustulo tuo väliinputoajat sosiaalituen piiriin

Toinen lähtökohta olisi se, että perustulon kanssa voisi tehdä pätkätyötä, jota ei muuten tekisi. Näin työn tekeminen lisääntyisi, joka lisäisi myös taloudellista toimintaa ja siten tulisi lisää verotuloja eli näitä niin sanottuja dynaamisia vaikutuksia. Ei nyt lähdetä arvioimaan mitä dynaamiset vaikutukset olisivat vaan jätetään tämän arvointi kenttätesteihin.

Ehkä jokin “klubiaskin kanteen” tehty laskelma auttaa hahmottamaan vipua. Tarkkaa simulaatiota lähdetään hakemaan kuitenkin kenttätestien avulla. Oletetaan kuitenkin hypoteesina se, että positiiviset dynaamiset vaikutukset olisivat isommat kuin lisääntyvät investoinnit. Ehkäpä on parempi puhua investoinnista kuin kustannuksista perustulon kohdalla? Tässäpä tuli ensimmäinen hyvä idea.

Perustulo on investointi eikä kustannus

Hypoteesi: positiiviset vaikutukset ovat suuremmat kuin investoinnit

Perustulosta hyötyisivät monet pätkätyöläiset mm. kulttuuri- ja tiedetyötä tekevät. Yliopistojen projektityöt ja taidemaalarin epäsäännölliset “taulutilaukset” tekevät luovasta työstä raskasta ja rakastamassaan työssään heillä on yrittäjän riskit, mutta suurimmalla osalla mahdollisuudet jättipottiin on hyvin rajalliset. Samoin monet  väliin putoavat esimerkiksi juuri valmistumisen ja ensimmäisen työpaikan välissä olevat hyötyisivät perustulosta. Yksi iso ryhmä on yksinyrittäjät esimerkiksi käsityötä tekevät, joilla myynti voi olla pientä, mutta se on kuitenkin taloudellista toimeliaisuutta. Kasvavia ryhmiä olisivat muut epäsäännöllisiä töitä tekevät, joilla on vain osa-aikainen työ ja määräaikaisia työsuhteita. Kasvukeskuksissa tämä hyödyttäisi aloittavia kasvuyrittäjiä saamaan edes jonkin turvan yrittäjyyden alkutaipaleelle ja yleisestikin uuden yrityksen aloittamiseen.

Perustulo tukisi epäsäännöllistä työtä ja yrittäjyyttä

Tässä kohtaa tulee eteen ongelma eli muut harkinnanvaraiset tuet, jotka leikkaantuvat heti pois kun tulot nousevat riittävän korkealle. Perustulo ei toimisi niille, jotka saavat runsaasti erilaisia syyperustaisia tukia, jotka menettää, jos tekee työtä. Perustulon kanssa tulisi tehdä kaikista tuista tulojen mukaan muuttuvia, jotta sen vaikutus olisi laajempi. Erotetaan nyt nämä kaksi toisistaan eli ensimmäisessä ryhmässä ovat henkilöt, jotka toimisivat perustulolla ja pätkätöillä, mutta eivät saisi muita tukia. Toisessa ryhmässä ovat henkilöt, jotka saavat jotain muuta tukea, jonka menettää, jos tulot nousevat.

Yksi idea voisi olla se, että perustulo olisikin vain pätkätyöläisen “ansiosidonnainen” eli voisi hakea erillistä “perustuloverokorttia”, jonka mukana saa perustulon, mutta ei saa muita tukia. Tässä perustulo rajautuisi niille, jotka tekevät pätkätöitä kohtuullisen säännöllisesti ja pätkätyön perustulolla taloudellinen riski pienenisi. Jos perustulo ei olisikaan kaikille vaan vain hakemuksesta pätkätyöläiselle, toimisi ratkaisu vain kyseiseen tapaukseen.

Pätkätyöläisen perustulo (rajoitettu perustulo)

Kannustavuuden takia marginaalivero ei saisi olla kuin max 50% eli tarkoittaa sitä, että jokaisesta tukien päälle tienatusta eurosta jää 50 senttiä omaan taskuun. Asetetaan aluksi ylin taso 2200 euroon (perustulo ja palkkatulot) ja laitetaan verotus poistamaan perustulo pois. Lisäksi asetettaisiin verottumuus koskemaan kaikkia alle 1000 euroa kuussa tienattua perustulon päälle eli verottomasti voisi tienata 400 euroa. Henkilö tienaisi 1600 euroa kuussa (yhteensä 2200 euroa), jolloin häneltä verotettaisiin 600 euroa veroa. Verottoman tulon päälle tuloa olisi 1200 euroa (2200-1000) ja veroa maksettaisiin 600 euroa eli perustulon verran. Vero olisi lineaarinen välillä 1000-2200 euroa.

Marginaalivero tasainen 50% kaikille tukien saajille

Ongelman ratkaiseminen onkin paljon hankalempaa, jos henkilöllä on useita tukia eri luukuilta ja iso tuki päättyisi, jos ottaisi vastaan töitä. Tässä tilanteessa perustulon kanssa pitäisi muuttaa myös muita tukia. Ensimmäinen lähtökohta tulisi olla se, että mikään tuki ei toimi leikkurilla, koska muuten tulee liian iso pykälä. Olisiko niin, että tuetkin vain lisättäisiin tuloihin esim. perhe saa asumistukea 400 euroa eli 200 euroa per vanhempi. Nyt tuet olisivatkin työttömänä 600 euron perustulo ja asumistuki 200 euroa eli yhteensä 800 euroa. Verottomasti voisi tienata 200 euroa kuukaudessa, jonka jälkeen marginaalivero olisi 50%. Nyt perustulo “sulaisi” pois jo 200 euroa aikaisemmin eli 1400 euron palkalla (600+200+1400=2200).  Jos edelleen marginaalivero olisi 50% myös asumistuen kanssa, sulaisi asumistuki verotuksella pois kun tulot olisivat 2600 euroa, jolloin veroa maksetaan 800 euroa (600+200) ja käteen jäävä osuus olisi 1800 euroa (palkka nousi 400 euroa ja verot 200 euroa). Nyt tuet olisi kaikki verotettu pois ja kokonaisveroprosentti noin 30% (800/2600). Olisiko verotus helpommin hahmotettavissa, jos ei olisi pykäliä verotuksessa ja vähintään puolet tulee aina omaan taskuun.

Asiakaslupaus: aina jää vähintään puolet omaan taskuun. Jokainen tehty tunti töitä lisää tuloja.

Kannustavan perustulomallin raamit

Tämän kirjoituksen tavoite ei ollut vielä selvittää mallin investoinnin suuruutta tai rahoittamista vaan käsitellä nykyistä poliittista tilannetta, rajalinjoja ja argumentteja. Vielä ollaan aika epäselvässä tilanteessa ja malliin moni ujuttaa monta muutakin tavoitetta, joka tekee keskustelusta vaikean. Toiseksi mallilla yritetään ratkaista liian monta asiaa yhdellä kertaa.

Lähdin tässä hakemaan perustulolle raameja, jotka olisivat

  1.  Perustuu kustannusneutraaliin malliin pääosiltaan ja loppu on investointia
  2. Ei laiteta lisukkeita mukaan mm. verojen kiristämistä
  3. Ei uskota teorioiohin vaan testataan käytännössä ketterällä menetelmällä
  4. Tunnustetaan, että pätkätyöt ovat nykypäivää ja myös tulevaisuutta
  5. Ei ratkaista kaikkea kerralla vaan keskitytään 2-3 tärkeimpään teemaan
  6. Muut argumentit vain sivuutetaan

Keskitytään ensin ratkaisemaan pätkätöiden ja väliinpuotajien sosiaaliturvaa, jotka ovat aktiivisia työelämässä, mutta byrokratia estää työntekemisen ja taloudellisen toiminnan pienyrittäjinä. Seuraava ryhmä on passiivisempi ja useita tukia saavat, joita pitäisi saada tekemään työtä ensin muutamalla satasella kuukaudessa.

Ryhmä 1: aktiiviset pätkätyöläiset ja pienyrittäjät

Tavoite:

  • Epävarmuutta vähennetään ja mahdollistetaan keskittyminen työtekemiseen eli tukien hakeminen minimiin
  • Toiminta kolmannen sektorin töissä
  • Estetään syrjäytyminen

Ryhmä 2: työelämän passiiviset ja tuella elävät

Tavoite:

  • Saadaan töihin tekemään muutaman tunnin päivässä tai viikossa ja tulot kasvavat muutamilla satasilla
  • Aktivoidaan työelämään

Kannustava perustulomalli

Kannustava perustulomallin idea olisi siinä, että työnteko on aina kannattavaa. Tämä tehtäisiin siten, että tukien saajan tuet merkitään verokorttiin ja tähän kokonaistuen määrään asti marginaaliveroprosentti on 50% eli aina jää toinen puoli omaan taskuun. Mikään tuki ei lakkaa veitsellä leikkaamalla vaan tuki leikkaantuu verotuksen kautta.

  • Jokaisesta tehdystä eurosta 50% jää omaan taskuun (marginaalivero 50%)
  • Mikään tuki ei lakkaa leikkurilla (hoidetaan verotuksella)
  • Opiskelu on mahdollista perustulolla pätkätöiden ohella

Perustuloa voisi testata pätkätyöläisillä rajatusti eli tehdään ensin ryhmälle 1 ja sen tavoite on saada epäsäännöllisiin työsuhteisiin ja pienyrittämiseen sopiva sosiaalitukimalli.

Suppeampi toteutus: pätkätyöläisen perustulo

Toteutetaan erityinen pätkätyöläisen perustulomalli, jossa ko. henkilö ei saa muita tukia kuin perustulon (ei asumistukea, ei työttömyyskorvauksia).

  • Pätkätyöläisen sosiaalituki on perustulo 600 euroa kuukaudessa
  • Marginaalivero 50% kunnes koko tuki on verotettu pois ja sen jälkeen normaali progressiivinen verotus

Tästä mallista puuttuu toki laskelma valtion investoinnista sekä dynaamisten vaikutusten todellinen suuruus. Tässä esitetyt luvut ovat vielä karkeita arvioita ja osin mutu-tuntumalla tehtyjä investointitasoja, mutta jokin haarukka on nyt kuitenkin olemassa, josta lähteä liikkeelle. Tärkeintä olisi ratkaisu, joka auttaisi siihen, että jokainen tehty tunti olisi kannattavaa ja marginaalivero ei olisi koskaan yli 50%.

Aina jäisi vähintään puolet omaan taskuun.

Työ kannattaisi aina tehdä.

Tätä kyllä kannattaisi testata?

Advertisements