Ei Kreikan eikä Portugalin tiellä –  Suomen sairaus on kansainvälinen kilpailu (lue: myynti)

Usein sanotaan myös se, että Suomi on ”Kreikan tiellä”. Tarkoitetaanko tällä yleisemmin vai vaan velan kasvun takia?

Lähes yksimielisiä ollaan siitä, että 100 mrd ja 60% bruttokansantuotteesta ei ole vielä iso, mutta kasvuvauhti 10 mrd vuodessa on. Toiselta puolelta sanotaan, että ei saa leikata nopeasti ja toiselta puolelta sanotaan, että kriisi on ollut päällä jo 8 vuotta peräkkäin ja vieläkin julkinen talous on luokkaa 10 mrd pakkasella. Hallitus on keväällä 2015 kaavaillut tasapainoa vuonna 2021 eli 13 vuotta kriisin alkamisesta. Nopeasta tasapainottamisesta ei voida puhua.

Kreikan tie…

Mittarit kertovat ”Kreikan tiestä” muun muassa seuraavaa [1]:

  • Tuottavuus on heikkoa
  • Julkinen sektori on kasvanut hyvin isoksi
  • Eläkejärjestelmä on epäoikeudenmukainen ja hyvin antelias osalle eläkeläisistä
  • Kilpailu on säädelty kuoliaaksi ja maassa on monta suljettua toimialaa
  • Luottamus yhteiskunnassa on hyvin alhainen (verot, poliitikot, jne.)
  • Verojen kerääminen on tehotonta
  • Harmaatalous on suuri
  • Euroopan yksi korruptuneimmista maista
  • Yleislakkoja eniten Euroopassa
  • Aikainen eläköityminen

Näillä tilastoilla voidaan todeta, että Kreikka on suhmuroinut ihan itse nykyisen tilanteensa muutamien vuosikymmenten aikana. Pelkästään velan määrää katsomalla ei voida ymmärtää, missä tilanteessa Kreikka on ja miten Suomi tähän suhteutuu – miten Suomi on Kreikan tiellä…

Perustetaan analyysi GEDI:n (Global Entrepreneurship and Development Institute) mittareihin ja verrataan Suomea, Kreikkaa, Portugalia ja UK:ta keskenään [2].

Aloitetaan Kreikasta, jolla on erityisiä ongelmia yrittäjyydessä ja kehittymisessä:

  1. Riskin ottaminen
  2. Mahdollisuuksien tunnistaminen
  3. Kulttuurin tuki
  4. Kilpailu
  5. Nopean kasvun yritykset (kasvavat pk-yritykset)
  6. Uudet tuotteet

Paremmin Kreikalla menee (kuin Euroopassa keskimäärin) taas seuraavilla mittareilla:

  1. Osaaminen
  2. Pääoma (taloudellinen ja ihmiset)
  3. Kansainvälisyys

greece_2015_chartradar

GEDI:n maittareilla ”Kreikan tie” on selvästi kulttuuri, jossa haetaan turvallista elämää eikä etsitä uusia mahdollisuuksia vaan tuotetaan perinteisiä tuotteita, joita on tehty jo pitkään. Kilpailu on tapettu sekä säätelyllä että pienellä kotimarkkinalla. Kreikkalaiset yritykset ovat pieniä ja ne myös haluavat jäädä pieneksi. Julkinen sektori on paisunut suureksi.

”Kreikan tie” tarkoittaisi Suomelle erityisesti sitä, että paisutetaan julkista sektoria, yrittämistä ei arvosteta, ei vapauteta säätelyä eikä avata suljettuja aloja ja lisätään tulonsiirtoja.

Näillä mittareilla luodaan kuva Kreikan valtavasta kulttuurilisesta haasteesta, joka on syöpynyt läpi koko maan jo pitkään. Kun tiedämme, kuinka pitkä matka on rakentaa toimiva yrityskulttuuri – on kokonaisen valtion kulttuurin muuttaminen vieläkin vaikeampaa. Onko Suomi siis Kreikan tiellä?

Kriisimaat samanlaisia? – Portugali ja Kreikka

Kun tarkastellaan Portugalin mittareita, ongelmat ovat huomattavasti erilaisia ja Portugalilla on selviä vahvuuksia.

Portugalin haasteet:

  1. Mahdollisuuksien tunnistaminen
  2. Verkottuminen
  3. Tekninen sektori
  4. Kilpailu

Portugalin vahvuudet:

  1. Osaaminen
  2. Kansainvälisyys
  3. Prosessi-innovaatiot
  4. Kulttuurin tuki
  5. Kasvuhakuiset aloittavat yritykset

portigal_2015chart

Portugalin haasteet ovat astetta helpommat kuin Kreikan ja nopeammin korjattavissa.  Portugalissa ei pitäisi kulttuurin olla este kehittymiselle vaan maan jälkeen jäänyt tekninen sektori ja verkottuminen. Portugalille kehittymisohjelma sisältäisi panostuksia tekniseen koulutukseen, tutkimiseen, verkottumiseen ja yrityskiihdyttämöihin. Kansalaisten tulisi ottaa uutta tekniikkaan käyttöön paljon laajemmin ja nopeammin.

Portugalin tilanne ei ole läheskään niin dramaattinen kuin Kreikan ja ongelmat ovat täysin erilaisia – jopa selvemmin korjattavissa rahalla kuin Kreikan, jossa kulttuuria ei rakenneta uudella rahalla vaan muuttamalla kulttuuria.

Alueellinen menestyjä: UK

GEDI:n indeksillä mitattuna Euroopan kärkipaikkaa pitää britit. UK:n vahvuuksia on toki iso kotimarkkina ja sen myötä kovempi kilpailu. Kulttuuri tukee hyvin kehittymistä ja riskinottoa. Suhteellisesti heikoiten britit suoriutuvat osaamisessa, joka on alle Euroopan keskitason. Selkeitä heikkouksia briteillä ei ole, mutta innovaatioissa ei kuitenkaan loisteta kärkipaikoilla. Isot markkinat, kilpailu, paljon osaavaa työntekijää ja kulttuuri tukee kehittymistä, joka asettaa UK:n koko maailmassa sijalle 4.

uk_2015_chartradar

UK:n kehittämisen ohjelma sisältää pääosin osaamiseen liittyviä toimenpiteitä, koulutusta, ohjausta, mentorointia ja vastaavia rakenteita osaamisen kehittämiseksi.

Mikä on sitten Suomen tie…

Suomella on paljon vahvuuksia ja kulttuuri tukee näitä hyvin. Mitään ei ole vielä mennyt rikki. Edelleen etsimme uutta ja otamme riskiä. Nyt tarvitaan vain lisää sisua. Kulttuurimittareilla olemme kaukana Kreikasta. Perusta on pääosin kunnossa. Valmiudet ovat hyvät, mutta Suomen haasteet ovat – karrikoidusti sanottuna “suomettumisessa”:

  1. Riskipääoma
  2. Osaavat ihmiset (osaavien ihmisten määrästä, ei laadusta)
  3. Kilpailu
  4. Kansainvälisyys

finland_2015_chartradar

Suomen aikaisempi menestys on perustunut massateollisuudelle ja suuriin yrityksiin. Jo 20 vuoden ajan pk-yritykset ovat vastanneet 3/4 uusista työpaikoista, joten vaikuttaisi siltä, että Suomen ongelma on teollisuuden rakenne ja siirtyminen nopeasti kasvavien pk-yritysten aikakauteen. Suomesta puuttuu juuri keskikokoiset yritykset, jotka haluavat kasvaa. Kasvu ei ole ollut riittävää eikä riittävän nopeaa. Suomessa on osaamista ja uusia ideoita, mutta volyymi puuttuu. Toki osa suomalaisista yrityksistä on kansainvälistynyt, mutta liian moni jää kotimarkkinoille pyörimään kansalliseen sarjaan ja jättää maailman liigan väliin. Puuttuuko kasvun nälkää?

 

Riskipääoma

Suomen ”ikuinen” ongelma on ollut riskipääoman puute ja tämä ei ole yhtään helpottunut. Toki sijoitettavan rahamäärä on kasvanut, mutta samalla on kasvanut myös yritysten määrä, joten suhteessa rahoitus ei ole yhtään helpompi. Volyymiä puuttuu edelleen paljon. Rahoituksessa on kohtaanto-ongelma eli toisaalta voidaan sanoa, että riskirahaa on, mutta sitä on vain määrätynlaisina (usein liian isoina) ja vain määrätynlaisille tai tietyn alan yrityksille. Viimeaikaiset toimet ovat jossain määrin helpottaneet kohtaanto-ongelmaa, mutta se on edelleen olemassa.

Rahan allokointi hyville projekteille on pullonkaula – ja sitä volyymiä puuttuu x 10.

 

Osaajapula

Koska Suomen markkinat ovat pienet ja resurssit ripoteltu pitkin isoa maata, ei tehoja saada irti. Suomen ohjelma olisi osaavan porukan volyymin kasvattaminen ja siksi Suomessa onkin osaajapula. Vaikka työttömiä on paljon, ei välttämättä osaajia ole riittävästi kasvualoille yrittäjäasenteella.

Suomella on osaajissa volyymiongelma x 10

 

Kotimarkkinoiden avaaminen kilpailulle

Suomi on aikoinaan pärjännyt hyvin erityisesti tietoliikenteessä ja tätä on perusteltu sillä, että Suomi vapautti markkinat ensimmäisten joukossa. Näin tulisi edelleenkin toimia ja vapauttaa sekä purkaa säätelyä kaikilla aloilla. Lupien hakeminen on tehty vaikeaksi ja kalliiksi. Toki pitää huolehtia tuoteturvallisuudesta ja vastaavista, mutta markkinoiden säätely voidaan tehdä toisin kuin nykyinen lupamenettely.

Useissa paikoissa voisi toimia oma- ja markkinan tekemä valvonta sen sijaan, että tapetaan toimeliaisuus lomakebyrokratialla.

Toinen ongelma on hajutunut yhdyskuntarakenne, jolloin kilpailua ei synny kun harvaanasutuilla alueilla ei ole tarjontaa kysynnän vuoksi. Kilpailua ei ole pienen markkinan takia. Markkinamekanismi tulisi olla tehokkaampi ostamiseen ja myymiseen.

Suomen haaste on kansainvälisyys = myynti

Ehkä voidaan kiteyttää Suomen suurimman ongelma olevan kansainvälisyys, joka on liian kapeaa ja liian vähäisen porukan aikaansaama. Jos olisimme kansainvälisempiä, olisi helpompi siirtää Suomi osaksi kansainvälisiä markkinoita, ulkomainen pääoma löytäisi Suomesta ponnistavat yritykset ja tänne tulisi osaavaa työvoimaa. Kansainväliset osaajat eli niin sanottu luova luokka (R. Floridan käyttämä termi) viihtyy urbaaneissa keskuksissa, joissa on sykettä ja tunnelmaa. Suomen laajat erämaat eivät saa aikaan vetovoimaa, joka vetää osaajaa Suomeen. Suomen tulisi siten kiihdyttää kaupungistumista ja rakentaa vetovoimaa hyvistä osaajista. Tämä ei ole pois ns. hiljaisuuden matkailusta ja sen edistämisestä, mutta erämaat eivät ratkaise Suomen taloudellista haastetta.

Toimenpiteitä Suomelle:

  1. Kaupungistumisen lisääminen (keskittäminen keskuksiin) ja vetovoimaiset urbaanit alueet (keskuksien tiivistäminen)
  2. Toimialojen säätelyn madaltaminen ja lupien saamisen helpottaminen oma- ja markkinavalvonnalla
  3. Englanninkielestä Suomen virallinen kieli
  4. Yritysten kansainvälistymisen tukeminen (yritystukien siirto kehittämisestä kansainvälistymiseen = myyntiin)
  5. Kansainvälistymiseen liittyvien ohjelmien vahvistaminen kaikilla aloilla päiväkodista lähtien

Ehkä yksi mielenkiintoisimmista avauksista on ollut englannin asettaminen viralliseksi kieleksi. Kaikki hakulomakkeet, viranomaisten sivut, palvelut ja vastaavat tulee tehdä ensisijaisesti englanniksi. Tämä lienee kuitenkin liian radikaali ehdotus, mutta englannin voisi lisätä yhdeksi viralliseksi kieleksi lisää, kun niitä nyt on jo muutenkin useampia.

Meillä on ideoita, mutta ei markkinoita, rahoitusta eikä osaajia.

Yhteenveto

GEDI:n mittareiden mukaan ”Kreikan tie” tarkoittaa julkisen sektorin paisuttamista, epätasa-arvoista tulonsiirtopolitiikkaa ja kehittymistä vastustavaa kulttuuria, joka estää yrittäjyyttä ja kansainvälistymistä.

UK taas pärjää paljon paremmin, vaikka UK jää useilla mittareilla Suomesta (innovaatiot, osaaminen, verkottuminen). UK:lla on etuna isot markkinat ja toimiva kilpailu.

Suomen suurin ongelma on markkinat ja sitä kautta sekä tuotteet & palvelut että osaavat tekijät. Suomen on vaikea kasvattaa kotimarkkinointa, joten on määritettävä ”kotimarkkinaksi” isompi alue, jossa on luonteva toimia ja toisaalta Suomeen on helppo tulla tai osaajien rekrytointi on helpompaa kansainvälisesti. Suomen on rikottava rajansa ja kiihdytettävä kansainvälistymistään.

Rakenteellisesti Kreikalla ja Suomella on yhtevevä ongelma: kasvavia keskisuuria yrityksiä on liian vähän. Isot eivät työllistä vaan vähentävät työvoimaa, joten paine on täysin pienissä ja aloittavissa yrityksissä. Suomessa on muut perusteet kunnossa, joten yritysten perustamisen helpottaminen ja pienten yritysten kasvua tukevat asiat ratkaisevat Suomen ongelmia.

Lisäksi Suomi on “Kreikan tiellä”, jos nyt harjoitetaan hajauttavaa ja sisäänpäin kääntyvää politikkaa.

Kaikenlainen hajauttaminen ja sisäänpäin kääntyminen on haitaksi Suomelle ja muutosta tulisi nyt kiihdyttää x 10

Lähteet:

[1] https://medium.com/nav-blog/the-story-of-the-greek-debt-crisis-in-20-charts-7e39ef9d6c2e

[2] http://thegedi.org/

Kuva: https://www.flickr.com/photos/studiokanu/14072262993/

Advertisements