Sunnuntailisät 500% ja kesälomat tuplaksi, jos asiakas niin sanoo

Sunnuntailisät ovat historiallinen reliikki

Miksi sunnuntai on työpäivänä niin pyhä muuten kuin uskonnollisessa viikkokalenterissa? Sunnuntaina aurinko nousee nyt ihan samalla tavalla kuin se nousee torstainakin. Nyt on sunnuntaiaamu ja kirjoitan tätä aamulla klo 8:54, koska nyt alkoi tulla ajatuksia ja pakonomainen tarve laittaa asiat paperille.

Liiketoiminta elää asiakkaista ja uusista ideoista tai kuolee

Jos sattuu niin, että sunnuntai on paras päivä luoda sekä uusia ideoita että asiakkaat ovat liikkeellä, ei ole hyvä maksaa työvoimasta moninkertaista investointia. Useat toimialat eivät voi kääriä sellaista määrää kermaa, että sunnuntailisät voitaisiin maksaa.

Turisti tulee rahat kädessä

Turisti tulee rahat ojossa, mutta paikat ovat paljolti kiinni ja varsinkin heinäkuussa, kun on parhaat kelit. Silloin Suomi on puoliksi kiinni ja varsinkin valtion virastot ja kunnat eivät palvele, kun kaikki on parin kuukauden kesälomalla.

Viime keväänä olimme töissä helatorstaina. Helsinkiin oli tullut laituriin pari isoa risteilijää ja muutama kanadalainen halusi purjehtimaan. Emme ottaneet asiakkailta tuplakorvausta eikä työvoimakaan töitä tuplapalkkalla tehnyt. Tarjosimme risteilymatkustajille elämyksen aidolla VO60-purjevenellä Tokio II:lla Helsingin edustalla.

Muutama tuhat asiakasta tulee pyhäpäivänä rantaan ja paikat laitetaan kiinni?

Yleinen tapa on ajoittaa lomapäiviä arkipyhien kylkeen ja näin saadaan pidempiä lomia järjestettyä. Näin tekee useampi niin ollaan tilanteessa, jossa projektit pysähtyvät pari viikoksi, kun porukkaa on liikaa lomilla samaan aikaan.

Kahden kuukauden tauko kesällä

Oma suunnitelma on saada liiketoiminta globaaliksi jo senkin takia, että Suomessa ei voi tehdä kauppaa kesäkuun puolesta välistä elokuun puoleen väliin. Suomi pysähtyy kahdeksi kuukaudeksi joka kesä. Kun puolet on poissa, ei voida edetä eikä päättää mitään. Menetämme paljon aikaa siihen, että lomat, arkipyhät ja sunnuntailisät ohjaavat liiketoimintaa. Asiakas on rahat ojossa jo oven takana, mutta me pidämme lomaa tai nostamme kustannuksia 200%.

Kallit koneet, mutta palkat merkityksellisiä

Vaikea yhtälö syntyy myös siitä, että työhön käytetään kalliita koneita, mutta ei niin kalliita suhteessa työvoimaan, että sunnuntailisät ei merkitsisi mitään. Puuteollisuudessa on esimerkiksi tilanne, jossa on sekä koneita että käsin tehtävää työtä.

“Yksikään suomalainen koivuvaneritehdas ei pysty nykyään hyödyntämään täyttä potentiaaliaan keskeytymättömän vuorotyön korkeiden työvoimakustannusten takia. Kustannuksia syntyy lakisääteisten korvausten lisäksi keskeytymättömään kolmivuorokäyntiin liittyvästä vuosityöajan lyhentämisestä.”

Sunnuntai ei ole enää kannattavaa, joten koneet seisoo vain sen takia, että sunnuntai on pyhä. Tämä siitäkin huolimatta, että useat eivät enää kuulu kirkkoon tai ovat toisen uskonnon tunnustajia. Sunnuntain asema on ylikorostunut ja sitä ei voi oikein perustella kuin perinteillä. Monelle liiketoiminnalle tämä perinne maksaa ja paljon.

Tarvitsemme lepoa ja palautumista

En kuitenkaan sano etteikö lepoa ja vapaa-aikaa tule olla riittävästi palautumiseen. Tottakai tulee palautua ja ei niitä uusia ideoita väsyneenä tulekaan vaan juuri levon ja irrottautumisen jälkeen ja sen aikana. Siksi olenkin nyt töissä – sunnuntaiaamu on parasta aikaa kirjoittaa. Tämä on minulle tyypillinen aika tehdä töitä, kun tulee uusia ideoita. On parempi siis olla hyviä ideoita.

On monta syytä miksi sunnuntaityöstä tulisi maksaa sama korvaus kuin arkena, koska ei sunnuntaissa ole mitään todella erikoista. Toki perheellisille viikonlopusta tulee yhteistä aikaa ja lapset eivät ole koulussa. Nämä ovat kuitenkin järjestelyasioita. Nytkin 12-13% työvoimasta tekee töitä sunnuntaina ja aikataulut saadaan sovitettua. Palautuminen, lepo ja perhe ovat tärkeitä, mutta ne saadaan kyllä sovitettua, jos asiakas on rahat kädessä tullut juuri rantaan. Pienten lasten perheellisiä on väestöstä pienempi osa ja varmasti löytyy vapaaehtoisia tekijöitä myös sunnuntaisin. Sinkkutalouksien määrä on jatkanut kasvuaa ja Helsigissä jo enemmistö on yhden tai kahden henkilön talouksia.

Paikallinen sopiminen

Paras olisi paikallinen sopiminen, jossa otetaan huomioon alan erityispiirteet erityisesti niillä aloilla, jossa asiakkaat liikkuvat viikonloppuisin tai koneet ovat kalliit. Varsinkin sunnuntaityön kalleus ohjaa toimintaa siten, että ei joko myydä asiakkaalle silloin kun asiakas on paikalla tai koneet seisovat, koska työvoima on liian kallista.

Kaikki liiketoiminnat eivät kykene toimimaan kannattavasti, kun henkilöstökuluja nostetaan 200% eli pitää olla erikoinen tilaisuus, jotta työvaltaisella alalla voidaan saada sellainen arvonlisäys yhtenä päivänä, että toiminta olisi kannattavaa.

Yksi ei toimi kaikille

Suomessa on aikaisemmin vannottu yleiskorotusten ja yleissitovien sopimusten nimiin. Nämä on neuvoteltu isojen teollisuusyritysten ja isojen ay-liittojen kesken. Isojen sopiess työelämän asioista, pienten yritysten asiat ovat menneet ns. pesuveden mukana. Alan erityispiirteitä ei ole huomoitu ja on tehty yleissitoviin työehtoihin sellaisia jäykkyyksiä, jotka estävät järkevän liiketoiminnan.

Asiakas ensin ja työehdot sitten

Liiketoiminnassa asiakas määrää ja maksaa kaikkien palkat sekä osingot. Tähän rytmiin tulisi toimialan sopeutua ja sen perusteella sopia työehdoista. Toki kaikki ei toimi samalla toimialallakaan samalla tavalla, joten parempi olisi yleiset työehdot lakisääteisesti ja mahdollisimman paljon paikallisesti sovitettavissa vaikka niin, että sunnuntailisä on 500%, jos arvonlisäys on sunnuntaina suorastaan järjetön. Samoin kesäloman voisi olla vaikka kaikille yrityksessä kaksi kuukautta, jos se asiakkaalle sopii.

Jos tehdään toisin päin, annetaan ulkomaille sellainen kilpailuetu, että Suomen tasapäistetty systeemi ei tuota niin ylivoimasta osaamista, jotta voitaisiin olla jäykkyyksistä huolimatta parempia ja tehokkaampia.

Tässä kirjoituksessa lähtökohta on asiakas, jonka mukaan liiketaloudellinen yhtälö lasketaan. Tähän yhälöön tulee myös työntekijät mukautua tai käyn niin, että kenelläkään ei ole työtä.

Asiakas vain tulee ensin ja sitten kaikki muut sen mukaan.

Taistelu asiakasrajapinnasta – yksi yhteinen piirre?

Maailman arvostetumpia uusia yrityksiä yhdistää yksi asia. Niillä ei ole omaa operatiivista omaisuutta tai henkilöstöä tekemään aineetonta omaisuutta [1]. Asiakasrajapinta on aina ollut tärkeä ja nyt se näyttää siirtyvän muutamille “jälleenmyyjille” mm.

  • Uber – ei omia autoja, ei kuljettajia
  • Facebook – ei omaa sisältöä
  • Airbnb – ei omia kiinteistöjä, ei operatiivista henkilökuntaa
  • Alibaba – ei omia varastoja

Internet alkaa vähitellen muodostamaan samanlaista arvoketjuja kuin teollisenajan tuottaja-tukkukauppa-jälleemyyjä-ketju.

Digitalisaatio tulee muuttamaan kilpailua ja säännöt ovat globaalit. Kun freelancer-työn osuus kasvaa, ei sunnuntailisiä enää tunneta muutenkaan. Digitalisaatio asettaa asiakkaan kuskin paikalle ja työntekijän tulee siihen sopeutua tai työn tekee freelancerina. Jenkeissä on arvioitu, että freelancerin tekemä työ on puolet jo 2020-luvulla (Forbes: Five Reasons Half of You Will be Freelancers in 2020).

Lue lisää: Maailman arvostetumpia uusia kasvuyrityksiä yhdistää yksi asia

 

Kirjoittaja: Jukka Ala-Mutka, TkT

Olen toiminut 20 vuotta uuden liiketoiminnan kehittämisen parissa yrittäjänä, kehityspäällikkönä, konsulttina ja tutkijana. Tuon uuden näkökulman liiketoimintaan nopeasti ja vaivattomasti. Olen kumppanisi yrittäjänä, vuokrajohtajana tai konsulttina. Mitä vaikeampi case, sitä uteliaampi olen.

I have no special talent. I am only passionately curios | Albert Einstein

 

Lisätietoja: https://jukkaam.com/

Seuraa Linkedin, Twitter ja Slideshare. Voit seurata Linkedinssä myös ilman kutsumista.

Liity postituslistalle: https://jukkaam.com/subscribe/

Kuva: https://www.flickr.com/photos/sharonhahndarlin/7682217966/

Advertisements