Digitaalinen tulevaisuus poistaa sunnuntai- ja ylityölisät

Maailma muuttuu Eskoseni
Mietiskelin tässä viikon aikana ja aikaisemminkin lukemiani juttuja sunnuntai- ja ylityölisistä, jotka pahimmillaan yli tuplaa ansiot työtunnilta. Lisät jäykistävät oleellisesti liiketoimintaa ja ne myös antavat selvästi kilpailuetua globaaleille pelureille. Lisät aiheuttavat suurta ylimääräistä säätöä ja byrokratiaa sekä estävät liiketoimintaa silloin kuin asiakas on liikkeellä.

Ilmiöitä

  1. Ravintola-alalla on  ekstraajapalveluja, joiden kautta keikkatyötä välitetään. Kun ylityöt ovat kalliita, eivät ravintolat teetä ylitöitä. Kun kuitenkin on tarvetta, otetaan lisävoimaa paikkaamaan tarvetta. Toisaalta alalla halutaan tehdä enemmä töitä siis työntekijät haluvat lisäansioita, joten ensin ollaan päiväduunissa yhdessä paikassa ja mennään jatkamaa välityspalvelun kautta toiseen paikkaan illaksi ja jopa yöksi. Käytännössä ylitöitä tehdään, mutta eri paikoissa eli ylipitkä työpäivä näkyy vain työntekijällä, mutta ei työnantajalla.
  2.  Sunnuntailisät aiheuttavat sen, että monet paikat ovat kiinni vaikka asiakkaita on liikkeellä. Asiakkaita olisi kannattvaan liiketoimintaan riittävästi, jos palkka olisi normaali arkikorvaus. Jos on vielä pyhäpäivä ja työ maksaa 200%, on oltava aikamoinen asiakasryntäys tai katteet kohdillaan, jotta ovet voi pitää auki. Menetetään hyvää myyntiä viikonloppuisin ja arkipyhinä kannttamattomana. Erityisesti myynti menetetään koko kansantaloudessa, kun turisti ei saa palvelua. Kun on vähemmän myyntiä, palkataan myös vähemmän työntekijöitä, vaikka monelle ei pyhäpäivä tai sunnuntai eroa mitenkään arkipäivästä. Kaikki eivät ole niin uskonnollisia että pyhäpäivällä olisi merkitystä tai elämässä on lepopäiviä, mutta sen ei tarvitse olla juuri sunnuntai.
  3.  Viimeisen 10 vuoden aikana yksinyrittäjien määrä on kasvanut 40% eli 50.000 yksinyrittäjällä. Jenkeissä on arvioitu, että freenlancerit tekevät 50% töistä jo 2020-luvulla. Varsinkin kulttuurialalla toimitaan toiminimillä ja osuuskunnissa. Näissä ei ole siten lainkaan palkkatyötä vaan kaikki tehdään yrittäjäpohjalta. Useat eivät ehkä yrittäjiksi haluaisi, mutta vaihtoehtoa ei ole. Todennäköisesti ns. pakkoyrittäjyys kasvaa, kun työllistäminen on vaikeaa ja riskipitoista. Riskistä ja vastuista johtuen toimitaan yrittäjäverkoistoissa ja osuuskunnissa.
  4.  Vaneritehtaan johtaja kertoi Taloselämässä sen, että kapasiteettia ei voida käyttää eikä sunnuntaita voida hyödyntää, koska vuosityöaika ja lisät tekevät toiminnasta kannattamatonta. Työehtosopimus siis estää keskeytymättömän vuorotyön ja konekapasiteetin hyödyntämisen. Tämä tilanne tulee sellaisilla aloilla, jossa on sekä kalliita koneita, mutta työntekijöiden palkat ovat merkityksellisiä. Lopputuloksena on se, että on vaikea toimia työehtosopimuksen raameissa ja annetaan kilpailuetu ulkomaisille kilpailijoille, joilla vastaavaa ei ole.
  5.  Vuokrafirmat ovat kasvaneet ja niitä on tullut markkinoille lisää. Varsinkin logistiikka-, myynti-, hallinto- ja ravintoalan töitä teetetään vuokrafirman kautta. Kun laskee mukaan yksinyrittäjät, normaalit työsuhteet ovat oleellisesti laskeneet viimeisen 10-20 vuoden aikana. Vuokrafirman kautta ollaan kuin pitkässä freelancer-suhteessa, mutta palkkatyöläisenä.
  6. Uusi ilmiö on laskutusfirmojen markkinoille tulo. Tekijä ei tarvitse edes yritystä, kun laskutusfirma hoitaa palkanmaksut ja laskutuksen asiakkaalle. Käytännössä yrittäjäksi voi ryhtyä ilman yritystä.
  7. Uber, Airbnb ja vastaavat jakamistalouden yritykset tulevat nyt ryminällä monille aloille. Tämä tekee palveluntuottajista käytännössä yrittäjiä/freelancereitä. Työ jaetaan globaalisti pieniin osiin, joita jaetaan tehokkaasti vapaille resursseille. Hinnoittelu ei usein ole jakamistaloudessa palvelun tuottajan näpeissä vaan globaali palvelu tekee hinnoittelut algoritmeillä. Monesta tulee vähintääkin osa-aikaisia yrittäjiä, jos ei ole täysin luopunut palkkatyöstä.

 

Työehtosopimuksesta tulee melkoinen soppa, kun sinne vaaditaan erilaista leikkuria, lisää ja rajoitetta.

Sitten liike-elämä kehittää kiertotiet ja mikään ei ainakaan ole työntekijän eduksi. Nyt alkaa vaikuttamaan siltä, että yleissitovuus ja tiukat liittotasoiset työehdot jäykistävät toimialan ja siitä kärsivät sekä työntekijät että asiakkaat. Toki palkalla tulee elää ja lepoa tulee olla, mutta nyt järjestelmät eivät näytä täyttävän paikkaansa eikä ne pärjää digitalisoituvassa maailmassa alkuunkaan.
Mitä, jos sunnuntai-, pyhä- ja ylityölisistä luovutaan ja ne korvataan joustavilla työajan systeemeillä. Työaikapankki olisi yksi selkeä ratkaisu, jossa tehdyt tunnit menee pankkiin ja josta niitä voidaan pitää vapaina tai sitten ne korvataan rahana, mutta normaalilla palkalla. Ravintola-alalla työntekijä voisi jatkaa pidempää päivää samassa työpaikassa, kun kerran niin tekisi muutenkin. Rantaan tuleva turisti saisi palvelun myös pyhäpäivänä, joka ei tosin enää olisi pyhäpäivä. Vaneritehdas voisi ajaa kolmea vuoroa ja palkkaisi lisää työntekijöitä. Koska lepopäiviä tulee olla, on lisätyön teettämiseksi pakko palkata lisää työvoimaa, kun tulee myös lisää myyntiä.
Jos jollain alalla palkasta oleellinen osa on juuri nämä lisät, tulisi palkkaus korjata niin, että se toimii myös ilman lisiä. Käytännössä peruspalkkaa nostetaan ja sunnuntain osalta vähennetään. Sinänsä en tässä ota kantaa yksittäiseen palkan muodostumiseen vaan siihen, millaisia kiertoteitä ja veivauksia on syntynyt puolin ja toisin. Vaikuttaa, että nykyinen työehtosopimusrakenne on tulossa tiensä päähän, koska pian joko ay-liikkeellä ei ole jäseniä, kun työt tekee freelancerit jonkun globaalin palvelun kautta, tai jäsenet ovat työttöminä, koska ulkomainen kilpailija on vienyt kaikki asiakkaat.
Täten johtopäätöksenä olisi se, että sunnuntailisät ja ylityökorvaukset olisi poistettava ja korvattava
  • työaikapankilla,
  • palkan tasoittamisella niin, että lisät eivät ole oleellinen osa palkkaa,
  • työehdot ovat järkeviä, jotta työntekijöitä palkataan helpommin, koska pakkoyrittäjällä on aina ylimääräistä stressiä, kun yrittäjyys ei ole valinta vaan pakko. Meistä kaikista ei ole yrittäjiksi, joten nykyiset jäykkyydet aiheuttava ylimääräistä kitkaa.
  • Lainsäädäntö ottaa huomioon jakamistalouden ja tekee pelisäännöt, jotka toimii myös globaalisti

 

Kiinnostaako uberisaatiovalmennus?

Haluatko oppia miten disruptio suunnitellaan? Etsitkö syvempää ymmärrystä digitaalisten innovaatioiden kentästä? Vai pohditko yleensä miten selvitä voittajana kiihtyvän innovaatiotalouden hampaista? Uberisaatioaamu on HUB13 yhdessä johtavien asiantuntijoiden – Touko Kontron, Ola Sundellin ja Jukka Ala-Mutkan kanssa tuottama luova työpaja, jossa tämän päivän megatrendit ja disruptiiviset innovaatiot puretaan auki ja kerrotaan miten niitä kehitetään. Aamu luo erinomaisen pohjan hallitus- ja johtoryhmätyöskentelylle, strategiselle suunnittelulle ja yleisesti inspiraation keräämiselle uusia innovaatioita suunnitteleville ja kehittäville tiimeille sekä yleensä uberisaatio -ilmiöstä kiinnostuneille yksilöille.

Katso ohjelma tästä ja varaa paikkasi:

http://www.hub13.fi/project/uberisaatio/

 

Kuva: Uber

Advertisements