Älä tyydy kehityskeskusteluihin – kehitä oma työidentiteetti

Älä tyydy kehityskeskusteluihin. Henkilöbrändäys tai työntekijälähettilyys edellyttävät sinulta paljon enemmän, mutta siihen on nyt tarjolla hyödyllinen menetelmä.

Vaikka iso osa elämästämme liittyy työhön, on yllättävää, kuinka vähän suunnittelemme ammattillista identiteettiämme kokonaisuutena. Teimme aiheesta äskettäin kyselytutkimuksen Jyväskylän Executive MBA:ssa opiskeleville. 41:stä kyselyyn vastanneesta johtamiskoulutettavasta noin kolme neljästä (76 %) ei ollut koskaan laatinut itselleen varsinaista urasuunnitelmaa. Suuri enemmistö (68 %) ei ollut myöskään koskaan hakenut ulkopuolista sparrausta uralleen, mutta lähes kaikki olivat käyneet läpi “pakolliset” kehityskeskustelut (71% säännöllisesti). Siis kehityskeskustelut, joiden tehoa on viime aikoina herätty epäilemään jopa niin, että Accenturen kaltaiset organisaatiot ovat lopettaneet ne hyödyttöminä.

Työntekijälähettilyys, henkilöbrändi ja työidentiteetti

Viime aikoina työntekijälähettilyys (engl. employee advocacy) on sosiaalisen median myötä noussut laajan kiinnostuksen kohteeksi. Sanotaan, että sosiaalisessa mediassa henkilö on kymmenen kertaa kiinnostavampi kuin yritys. Monissa organisaatioissa on asiantuntijoita, joilla on monikertaisesti enemmän Twitter-seuraajia kuin itse organisaatiolla (tai sen toimitusjohtajalla). Varsinkin isoissa yrityksissä ulospäin suuntautuva viestintä on perinteisesti varattu harvoille puhemiehille tai kasvottomalle viestintäyksikölle. Nyt tilanne on kuitenkin ratkaisevasti muuttunut. Varsinkin asiantuntijoilla on entistä kovemmat paineet osallistua julkiseen keskusteluun omalla persoonallaan ja myös edustamaansa organisaatioon liittyvissä asioissa. Isoissa yhtiöissä on aika onnistuneesti pystytty tuotteistamaan joitakin asiantuntijapositioita. Hyviä esimerkkejä ovat pankkien ekonomistit sekä F-Securen Mikko Hyppönen, jolta pyydetään aina kommentti, kun tietotoruvan alueella tapahtuu jotain. SamoinTaneli Tikka on antanut kasvot Tiedolle ja samalla tuonut särmää sen julkisuuskuvaan. Sen sijaan useat suomalaisjohtajat eivät edelleenkään ole kovin näkyviä persoonia sosiaalisessa mediassa.

Toinen ajankohtainen käsite on henkilöbrändi (engl. personal brand), johon on ilmiönä suhtauduttu ristiriitaisesti. Monet ovat nähneet henkilöbrändäyksen vain ”halpana” ja epäaitona tapana tyrkyttää itseään. Tämä on ollut odotettu reaktio suomalaiselle stereotyypille, joka ei pidä itsestään meteliä ja joka vielä vähemmän tunnistaa omia vahvuuksiaan tai osaa viestiä niistä. Itse tarkoitan henkilöbrändäyksestä puhuessani (1) omien vahvuuksien ja persoonan tunnistamista, (2) itsensä systemaattista kehittämistä sekä (3) tavoitteellista vuorovaikutusta, joka saa tuloksia aikaan.

Onnistuneen henkilöbrändäyksen ehtona on mielestäni oman ammatti-identiteettin (engl. professional identity) määrittäminen. Hieman toisin ilmaistuna, ennen kuin minun kannattaa alkaa ”brändäämään” itseäni omalla viestinnälläni, minun tulisi sitä ennen pysähtyä hetkeksi miettimään, mikä on se omien vahvuuksien ja osaamisen yhdistelmä, joka voisi erottaa minut muista ja joiden avulla saavuttaisin tavoitteeni.

Nykykeskustelua seuratessa on välillä mietityttänyt, ovatko työntekijälähettiläät tai henkilöbrändiään edistävät johtajat tai asiantuntijat malttaneet määritellä omaa ammatti-identiteettiään. Onko asetettu tavoitteita sille, mihin omalla viestinnällä tai omalla työllä ylipäätään pyritään, vai onko taustalla vain epämääräinen ajatus ”päästä pinnalle”?

Miten kehitän työidentiteettiäni?

Usein lähtökohta oman ammatti-identiteetin sisäistämiselle on se, mikä on jo tapahtunut ja mitä on opittu. CV on sinällään kuitenkin huono lähtökohta oman itseymmärryksen rakentamiselle. Tällaisessa positiotyyppisessä ”tikapuumallissa” mietimme toistuvasti, mihin seuraavaksi etenemme, mitä tulisi sen jälkeen ja mihin lopulta päädymme. Tällöin saamme aikaan vain ”pesulalistoja” kehitettävistä asioista, mutta kokonaiskuva jää hämäräksi. SWOT-analyysi voi olla hyvä alku omien vahvuuksien ja heikkouksien sekä uhkien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa. Kuitenkin tässäkin tapauksessa tulemme vain listanneeksi yksittäisiä asioita siltä ja täältä, mutta emme välttämättä näe niiden välisiä vuorovaikutussuhteita.

Työidentiteettimalli (engl. professional identity model)

Eri mallinnustyökaluja vertaillessani ja kehittäessäni olen todennut käyttökelpoisimmaksi niin sanotun ammatti-identiteettimallin, joka on johdettu yritysten liiketoiminnan suunnittelusta. Tässä mallissa pyrin samaistamaan itseni liiketoimintaan, joka hakee uutta innovatiivista tapaa toimia ja erottautua. Se edellyttää, että määritän itselleni asiakkaat, arvolupauksen, resurssit, toimintatavat, verkostot ja viestintätavat sekä sen, miten nämä kaikki elementit optimoidaan tukemaan toisiaan. Lopuksi teen itselleni selväksi vielä sen, mihin minun tulee tavoitteisiin päästäkseni investoida ja millaista hyvinvointia työlläni tavoittelen itselleni ja perheelleni.  Kokoan näistä palikoista identiteettimallin, joka ottaa huomioon persoonani ja ne asiat, jotka valitsen malliin kuuluvaksi. Teen samalla myös tietoisen valinnan siitä, mitä sisällytän ammatti-identiteettiini ja mitä jätän sen ulkopuolelle.

Tunnetta peliin

Asiantuntija- ja yrittäjäidentiteettini on esitysten, koulutuksien ja sosiaalisen median kautta joka tapauksessa enemmän tai vähemmän julkinen. Siksi on tärkeää tietoisesti valita ne asiat, joita tuo esille. Mikäli valinnoissani rajoittuisin pelkästään substanssiosaamiseeni, iso osa persoonaani jäisi hyödyntämättä enkä välttämättä myöskään erottuisi muista vastaavista asiantuntijoista. Siksi olen rohkeasti päättänyt tuoda esille asioita myös  vapaa-aikani, harrastusteni, asuinpaikkani ja myös oman tunnemaailmani piiristä. Kyse ei kuitenkaan ole laskelmoivasta reality-sarjasta tai mistään julkisesta terapiasessiosta. Tuon itsestäni esille vain sellaisia asioita, joita olen muutenkin kokenut luontevana kertoa muille ja jotka kiinteästi liittyvät myös ammatilliseen tekemiseeni tai persoonaani.

On kuitenkin huomoitava, että tunteet vaikuttavat olennaisesti työyhteisön ilmapiiriin, vuorovaikutukseen sekä edelleen niihin tuloksiin, joita saamme aikaan. Puhutaan tunneälykkyydestä eli siitä, miten hyödynnämme tunteita työssämme. Varsinkin johtavissa rooleissa toimivien tulisi tietoisesti hallita tunnereaktioita, jotta koko työyhteisö olisi tehokkaampi. Ammatillinen tunneälykkyys ei tarkoita sitä, että tunteet olisvat tabu, jotka tulisi rajata työelämän ulkopuolelle. Sen sijaan tunteet kannattaa ottaa peliin mukaan, jotta asiat edistyvät ja saavutamme tavoitteemme. Varsinkin negatiivisia tunteita tulisi pystyä vaikeissakin tilanteissa kanavoimaan järkevästi, ja juuri siksi näihin tilainteisiin pitäisi valmistautua ammattimaisesti.

Tästä se alkaa

Tulen seuraavissa blogipostauksissa kuvaamaan itseni ammatti-identiteettimallin kautta. Ensimmäisessä tehtävässä kuvaan ”asiakkaani” eli ne viiteryhmät, jotka hyötyvät työstäni, sekä määritän arvon, jonka nämä hyötyjät saavat. Toisessa tehtävässä kuvaan omat resurssini, toimintapani sekä verkostoni. Kolmas tehtävä käsittelee tapaani vuorovaikuttaa ja viestiä. Viimeisessä eli neljännessä tehtävässä määritän investointini rahassa ja ajassa sekä sen hyvinvoinnin, jota työni kautta tavoittelen. Tämä ammatti-identiteettimalli toimii pohjana sekä itseni johtamiselle että keskustelulle esittelemästäni menetelmästä.

Malli kuvaa osin nykytilaa ja osaltaan tavoitteitani. Mallintamisessa on kuitenkin aina huomoitava, että yhden asian muuttuminen vaikuttaa toisiin. Siksi identiteetin mallintaminen tulisikin olla jatkuva prosessi, johon palataan aina tilanteiden ja olosuhteiden muuttuessa, uusien ideoiden syntyessä ja silloin, kun omasta itsestä löytyy uusia yllättäviä puolia.

Käsittelen ammatti-identiteettimallissani seuraavat asiat:

  1. Työni hyödyn saajat
  2. Tuottamani työn arvo hyödyn saajille
  3. Persoonani vahvuudet ja resurssit
  4. Tärkeimmät toimintavat
  5. Tukiverkostot ja kumppanit
  6. Toiminta vuorovaikutustilanteissa
  7. Viestintä- ja palvelukanavat
  8. Investoinnit eli mihin käytän aikani ja rahani
  9. Tulot ja hyvinvointi

 

Pysy kanavalla

Kiinnostuitko?

Mikäli työidentiteetin mallinnus kiinnostaa enemmän, olen erillisellä sivustolla kuvannut menetelmän videolle kohta kohdalta.

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s