Työ, uni, perhe, fyysinen kunto ja ystävät: valitse vain 3? (osa IV)

Tämä on viimeinen osa neliosaisesta blogisarjasta, joissa kuvaan oman työidentiteettini mallinnuksen lopputuloksen. Aiemmassa postauksessa olen käsitellyt työidentiteetin mallinnuksen hyötyjä yleisemmällä tasolla.

Erityisesti kasvuyrittäjällä ja myös muillakin, jotka panostavat omaan uraansa, tulee ongelmaksi, että kaikkea ei voi saada. Randi Zuckerberg kutsuu tätä yrittäjän dilemmaksi – entrepreneur’s dilemma. Ylläpidä ystävyyssuhteita, rakenna yritystä ja henkilöbrändiäsi, vietä aikaa perheen kanssa, pysy fyysisesti hyvässä kunnossa ja nuku riittävästi. Valitse vain kolme.

Onko teknologiayrittäjän elämä mahdotonta tasapainottaa, jos haluaa tehdä jotain isompaa ja uutta? 

Toki uuden aloittamisessa on aina paljon tehtävää ja tehokkuus tulee olla viritetty huippuunsa, jotta pystyy samaan aikaan viemään projektia eteenpäin ja samalla oppimaan kokoajan uutta ongelmasta. Tämä yleensä vaatii uhrauksia ja normipäivä on aika tuntematon käsite. Vielä vähemmän ymmärtää yli neljän viikon kesälomia ja arkipyhiä.

Jopa itsenäisyyspäivänä on tullut oltua myyntikeikalla Belgiassa ja kauppahan silloin tuli.

Pitää tehdä erilaisia ratkaisuja, jotta pystyy tasapainottamaan ja karsimaan kaiken ylimääräisen. Ensiksi pitää olla oikeat työkalut mm. sisältöjen luontiin sosiaaliseen mediaan ja rutiinit tulee virittää tehokkaiksi.

Toiseksi tulee kaiken siirtymisen eliminointi ja matka-ajan käyttäminen työntekoon. Omasta autosta luopuminen tehostaa työntekoa, kun aikaa ei mene autolla ajamiseen. Puhelimessa roikkuminen on myös tehotonta eli joko keskustellaan verkossa, jossa on muitakin mukana tai sitten tavataan.

Vaikka omalla autolla pääseekin nopeammin paikasta A paikkaan B, on se pääosin hukkaan heitettyä aikaa, jos voi käyttää matka-ajasta suuremman osan työntekoon esimerkiksi junassa.  Matka-ajan lyhyys ei ole merkittävää eikä työpäivän nimellinen pituus vaan tehokkaat työtunnit per päivä. Käyttöasteen laskeminen: tehotyötuntia per vuorokausi.

Matka-ajan lyhyys ei ole merkittävää vaan tehokkaat työtunnit per päivä.

Kolmas keino on yhdistää asioita yhteen. Harrastuksen, ystävät ja työ linkittyvät väkisinkin yhteen eli “vapaa-ajan” lomassa tehdään myös töitä, kun asiakkaiden, yhteistyö- ja yhtiökumppaneiden kanssa on muutakin tekemistä kuin työ.

Harrastukset on valittava siten, että ne sopivat väleihin ja toisaalta ovat kustannustehokkaita ajan suhteen. Juokseminen on melko helppo laittaa eri väleihin ja matkallekin voi ottaa helposti lenkkarit ja juoksuvaatteen mukaan. Harrastejääkiekko on myös hyvä laji, joka ajoittuu ns. lepakkovuoroille eli vuorot ovat välillä 20:30-23:30. Treenipäivänä ehtii käydä alkuillasta verkottumistilaisuudessa ja silti ehtii vielä hallille 21:30.

Neljänneksi olen järjestänyt työtilat tiimille omasta talosta, jotta aika ei kulu liikkumiseen ja pystyy yhdistämään perhelogistiikan ja työn. Samalla on myös selvempää tehdä ero työn ja kodin välillä.  Toki työpöytä on myös kodin puolella, joka tuo perheelle edes fyysisen läsnäolon, jos ei nyt aina henkistä.

Uni on ehkä se mistä eniten joutuu luopumaan, mutta siinäkin täytyy pitää kontrolli, koska se on erittäin lyhyt tie, jos uni jää liian lyhyeksi. Minimi yöunena pidän itselle kuutta tuntia ja näitä ei saa viikossa tulla kuin yksi. Muuten on päästävä vähintään seitsemään tuntiin ja tavoite on kahdeksan. Keskimäärin yöuni on seitsemän ja puolituntia. Välillä täytyy ottaa päikkärit maksimissaan 20 min ja joskus pariinkiin otteeseen.

Kun työ on kuormittavaa ja epäsäännöllistä, tulee fyysinen kunto olla erittäin hyvä ja unta tulee saada riittävästi. Ehkä ystävien (työn, perheen ja harrastusten ulkopuoliset ystävät) tapaamiset ovat se, mistä on joutunut eniten luopumaan tai tapaamiset keskittyvät pääosin loma-aikoihin. Kun työn tehokkuus on nostettu tappiin ja siirtymiset minimoitu, tulee mahdollisesti ottaa neljäs kohta mukaan ainakin osittain. Arvioisin, että olen pystynyt ottamaan mukaan kaikkia seuraavasti:

  • työ (95% joitakin iltatilaisuuksia jää pois urheilun ja perheen takia),
  • perhe (75%, osa vain fyysistä läsnäoloa ja työmatkat),
  • fyysinen kunto (98% harvoin jää treenit väliin työn takia),
  • uni (75%, epäsäännöllisyys) ja
  • ystävät (50%).

Tähän mennessä olen mallintanut työidentiteetistäni jo lähes koko mallin ja nyt vuorossa on investoinnit ja uhraukset, jotka teen työni vuoksi. Viimeisenä tulevat tulokset ja hyvinvointi, jonka olen saavuttanut ja jota tavoittelen.

Työidentiteetin mallintaminen, osa III.

Blogisarjan osat ovat:

  • I Voisinko työskennellä isossa organisaatiossa? Ehkä. Työn hyödyn saajat ja arvolupaukset (Kohdat 1-2)
  • II Sosiaaliset verkostot vai omat resurssit – kehitänkö verkostojani vai itseäni? Keinot: resurssit, toiminta ja kumppanit (Kohdat 3-5)
  • III Tapojeni orja? Tee jotain toisin jatkuvasti ja systemaattisesti Vuorovaikutus ja viestintä (Kohdat 6-7)
  • IV Työ, uni, perhe, fyysinen kunto ja ystävät: valitse vain 3? Investoinnit ja tulokset & hyvinvointi (Kohdat 8-9 = Tämä blogi)

Kerron osan IV myös videolla:

 

Kohta 8. Investoinnit

Yrittäjän elämä on luopumista siitä, että voi erottaa selvästi työn ja vapaa-ajan. Tehtävä työmäärä ei vastaa työnteon normeja eikä aikoja. Töitä tehdään kun tehdään ja yleensä normaalia palkansaajaa paljon enemmän. Samalla ammattivalinnalla tulee myös epävarmuus toimeentulosta, kun osana työtä on rahan sijoittaminen yritystoimintaan. Riskiä pitää ottaa. Vaikka olen ollut myös palkkatöissä ensimmäiset kymmenen vuotta, olen tehnyt silloinkin rinnalla diplomityötä (noin vuoden), väitöskirjaa (noin viisi vuotta) tai muuten kehittänyt itseäni enemmän kuin normaalin työpäivän puitteissa.

Investoin rahaa ja aikaa oman henkilöbrändin kehittämiseen, joka näkyy erityisesti panostuksena digitaalisen median kanaviin, visuaalisuuteen ja videoihin.  Toisena on oman esityksen ja vuorovaikutuksen jatkuva analysointi ja kehittäminen. Nämä kuuluvat osaltaan investointeihin, jotka tehdään pääosin normaalin työajan ulkopuolella. Pitää lukea paljon ja seurata medioita ajankohtaisista asioista, koska vastaukset asiakkaille tulee antaa aina viidessä sekunnissa.  Pitää olla kuin kävelevä kirjasto.

Työajat painottuvat paljon myös iltaan ja samoin on valittu harrastukset, jotka alkavat yleensä vasta kello yhdeksän jälkeen illalla. Tämä siirtää päivän painopistettä entisestäänkin iltaan. Elämässä sekoittuu työ, perhe ja harrastukset ja normaalia päivää ei ole vaan jokainen päivä on erilainen. Ainoa, jolla on säännöllisempi aikataulu ja paikat, on urheiluharrastukset.

Normipäivä

Päivä voi alkaa klo 7 jäähallilta, klo 10 on palaveri, sitten hoidetaan kotilogistiikka 2-5 välillä ja sen jälkeen on palaveri ja verkottumistilaisuus, joka kestää klo 9 asti. Sitten on taas hetki perheelle ja lopuksi vielä lukemista ja jakamista medioissa, kun muu perheestä on jo mennyt nukkumaan. Nukkumaan yleensä puoleen yöhön mennessä, jotta jää riittävä yöuni. Jos taas on jäävuoro illalla ns. lepakkovuorossa, joka loppuu klo 23:30, saa unen päästä kiinni vasta 01:00. Tällöin aamua venytetään ja työt alkava yleensä klo 10, mutta vastaavasti jatkuu illalla taas puoleen yöhön. Kalenterit tulee olla hyvin synkronoitu ja oma, työn ja perheen kalenterit vaativat jatkuvaa säätöä.

Tämän yhtälön olen nyt osin ratkaissut siten, että tämä talo on jaettu työn ja perheen kesken. Talomme on vanha paritalo, jossa toinen sisäänkäynti on yrityksen työtiloihin ja toinen on kotiin. Näin saan hoidettu joustavammin sekä perheen logistiikan että työnteon, kun siirtymisiin ei mene turhaa aikaa.

Investoinnit itsensä kehittämiseen ja uhraukset työlle:

  1. Epävarmuus: Epäsäännölliset tulot ja menot
  2. Investointi henkilöbrändin kehittämiseen ja siinä erityisesti videot ja blogien kirjoittaminen
  3. Esitysten ja vuorovaikutuksen analysointi ja kehittäminen
  4. Sosiaalinen elämä sekoittuu työhön ja työidentiteettiin
  5. Työ ja harrastukset vievät paljon ilta-aikaa mm. kuratointi, sisällön tuotanto ja jakaminen sosiaalisessa mediassa

 

9.Tulot ja hyvinvointi

Työn tulopuolella on suuri asia, että saa tehdä työtä, jolla on merkitys ja työssä kasvaa myös ihmisenä.  Työnteko motivoi kehittymään ja itsensä kehittämisessä ei ole rajoja. Oikeastaan koko 20 vuotisen työhistorian ajan minua on vienyt eteenpäin sama uteliaisuus kokonaisuuksiin liike-elämässä. Täytyy jatkuvasti uudistua ja oma mukavuusalueeni on silloin, kun on erityisen epävarmaa. Epämukavaa on turvallinen, säännöllinen ja rutiininomainen työ.

Jos tekee vain niitä asioita, joita osaa, kyllästyy hyvin nopeasti

Yhteisöjen kautta kokee yhteenkuuluvuutta ja saa voimaa myös muiden onnistumisista. Identifioidun ensisijaisesti kasvu- ja teknologiayrittäjiin, joiden kanssa jakaa paljon samoja asioita, työskentelytavan, työmoraalin ja monia muitakin piirteitä. Tästä on saanut työyhteisön ja paljon henkisiä voimavaroja sen mukana.

Taloudellisesti olen mielestäni menestynyt tyydyttävästi ja tehnyt oikeita liikkeitä talouden suhteen. Tuloksena on saanut hankittua talon keskeiseltä paikalta Käpylästä ja aktiivisen sosiaalisen elämän eri yhteisöissä niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Taloudelliset kannusteet eivät ole olleet ensimmäinen prioriteetti vaan työn sisältö, yhteisöt ja itsensä kehittäminen. Pidän työssäni siitä, että siinä on sekä yksinoloa että yhteisöllisyyttä sopivasti. En pystyisi olemaan ”lavalla” joka päivä ja taas saan näppylöitä, jos en näe muita ihmisiä viikon sisällä. Esimerkiksi en pysty olemaan mökillä viikkoa kauempaa, kun mieli tekee taas takaisin ytimeen ja pöhinään.  Välillä pitää kuitenkin ottaa ”lomaa” sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Työni tulokset itselleni ja merkitys hyvinvoinnille:

  1. Kokee tekevänsä merkityksellisiä asioita
  2. Henkilökohtainen ja ammatillinen kasvu työssä ja ihmisenä
  3. Aktiivinen työympäristö, jossa on konkreettista ”pöhinää”
  4. Yhteenkuuluvuus ja arvostus yhteisöissä työssä ja vapaa-ajalla
  5. Riittävä taloudellinen tulos, joka mahdollistaa täysipainoisen elämän

 

Työidentiteettimalli osassa III:

Kiinnostuitko?

Mikäli työidentiteetin mallinnus kiinnostaa enemmän, olen kuvannut menetelmän videolle kohta kohdalta.

Advertisements