Digikehityksen suuri lupaus (Suomi) poimitaan ykkösenä, mutta poika saunoo muualla #digibarometri2016

Digibarometri 2016 on julkaistu ja Suomi on noussut hopealta ykköseksi!!!

Ei taas samaa.

En kestä enää yhtään ykkössijaa, jos se ei näy tämän enempää tuloksina. Näissä raporteissa ei näemmä listata kuin mahdollisuuksia, mutta ei yhtään hukattuja mahdollisuuksia tai on tässä jotain. Parasta antia raportissa on on Googlen tuottama analyysi. Tämän olisi voinut yhdistää vertailuun ja painottaa x 10. Raportista löytyy siis myös tietoa hukatuista mahdollisuuksista, jotka löytyvät Googlen datasta:

“KANSAINVÄLISTÄ KILPAILUA verkkokaupassa selvitettiin Googlen hakutulosten mainoksiin kohdistuvilla klikkauksilla. Analysointi osoitti, että ulkomaiset verkkokauppatoimijat käyvät yhä hanakammin suomalaisasiakkaiden kimppuun, mutta suomalaiset ovat itse passiivisia kansainvälisillä verkkokauppamarkkinoilla. ”Kotimarkkinalla digitaalinen kilpailu kiristyy, ja kaikilla tutkituilla toimialoilla jo yli puolet hakumainosklikkauksista johtaa ulkomaiseen verkkopalveluun. Toisaalta analyysi osoittaa, että suomalaisyrityksillä on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla”, sanoo Googlen analyytikko Jaakko Pihlaja Etlatiedon tiedotteessa.” (HS 16.6.2016)

Suomi on siis kuin NHL:n ykköspoiminta eli lupaava Matthews tai Laine, jolta puuttuu vielä fysiikkaa ja vaikka MM-kisoissa onkin tullut menestystä (lue: digitaalisessa kehityksessä) ei näitä lupauksia ole vielä keitetty Stanley Cupin viimeisessä game sevenissä ja sen jatkoajalla (NHL:n finaali pelataan paras seitsemästä). Vaikka kyse on maailman kovimmasta kiekkosarjasta, oli Pittsburgh täysin ylivoimainen San Josea vastaan ja vaikka San Jose voittikin finaalisarjassa pari matsia. Pittsburgh on kuin Amazon eli modernin ajan nopea (jopa tunnin toimitus miljoonalla tuotteella San Francisossa) ja leveä (valikoima on satoja miljoonia tuotteita) koneisto.

Vaikka olemme digikehityksen ykkönen (nimenomaan kehityksen), emme ole kuitenkaan Sidney Crosbyn johtama voittajajoukkue tällä hetkellä. Crosby johti joukkonsa ylivoimaisella esityksellä mestariksi. Olemme (vain) Patrik Laine, joka on modernin ajan jääkiekon (digitaalisen kehityksen) kärjessä eli lupauksia on, mutta ei vielä kykyä, liikettä, fysiikkaa… loppuottelussa. Eikä kyllä vielä ole vedetty edes 80 matsia runkosarjaakaan. Olemme siis Laine, Puljujärvi ja Juolevi, jotka varataan ensimmäisellä kierroksella reilun viikon päästä.

On toki hienoa todeta, että meillä on mahdollisuuksia, mutta toistaiseksi emme ole niitä käyttäneet.

Katsotaan toista “ranking-tilastoa”, josta voidaan todeta jotain digikehityksen tuloksia. Kauppalehti julkaisi listan 100:sta nopeiten kasvaneesta yrityksestä. Toki Supercell on siellä ylivoimainen ja ottaa leijonan osa kasvusta ja erityisesti tuloksesta.

Digibisnekseen voidaan laskea mukaan S-Business Oy (S-ryhmä), joka yli 50 miljoonan yhtiön kategoriassa oleva yritysten kanta-asiakaspalvelu. Muita isoja ei sitten ollutkaan ja kasvua oli etupäässä palveluissa ja rakentamisessa:

“Kasvun moottorina toimivat nyt palvelut. Palvelualan yritykset muodostavat jo selvästi yli puolet koko kasvuyritysjoukosta. Nyt palvelualan yrityksiä on listalla 55, kun vuotta aiemmin niitä oli 39. Tyypillisesti kovimpien kasvuyritysten joukossa on paljon rakennusyhtiöitä, mutta viime vuonna rakennusyhtiöiden osuus pieneni hiukan. Eniten kasvuyritysten määrä on tippunut kaupan alalla, jossa kova kilpailu syö kasvua.” (KL 8.6.2016)

Toki palvelukin tulisi olla digiä, mutta katsotaan löytyykö sitä sieltä. Ensin TOP10. Nimen perässä on liikevaihto ja suluissa kasvuprosentti.

1 BioGTS Oy Jyväskylä 5,3 (970,5)
2 LMK Lappeenranta Oy Lappeenranta 5,4 (865,3)
3 Yousician Oy Tampere 3,1 822,7
4 Tornion ilmastointitekniikka Oy Tornio 2,2 (654,6)
5 Uros Oy Helsinki 3,3 (642,1)
6 Aksonium Oy Tampere 12,2 (631,4)
7 Nosto Solutions Oy Helsinki 3,3 (547,6)
8 Rakuuna Olut Oy Helsinki 2,0 (382,7)
9 Unity Technologies Finland Oy Helsinki 118,0 (345,9)
10 Hausia Oy Espoo 28,7 (305,6)

Kympin kärjestä löytyy: BioGTS valmistaa laitteita bioenergian tuotantoon, LMK Lappeenranta on rakennusyhtiö, Yousician on ohjelmistoyhtiö (digi!), joka valmistaa softaa musiikin opiskeluun, neljäs on taas rakentamista,  Uros tekee verkon komponentteja, Aksonium lääkäripalveluja,  Nosto Solutions parantaa verkkokaupan asiakaskokemusta (digi!), sitten elintarvikkeita, pelien markkinoija Unity ja Hausia on rakennuttaja.

Toki pienissä on isot kasvuprosentit ja digiä on myös paljon laitteissa, mutta koko Suomen kasvavista yrityksistä mikään ei ole kaupan alalta eikä yhtään alussa olevaa ja kasvavaa verkkokauppaa. Muutama TOP10:stä löytyy, jolla digi on merkittävä tekijä tai jopa ainoa.

Sijalla 16 on Odealin laskutuspalvelu (13 Odeal Oy Helsinki 16,7 (240,9)) ja ensimmäinen verkkokauppa tulee sijalla 18, joka on AdLibriksen Suomen yhtiö (18 AdLibris Finland Oy Helsinki 18,5 (211,8)). Suomalainen verkkokauppaa Petpower löytyy sijalta 22 (Petpower Maximum Oy Paimio 2,6 (185,1)). Hyviä lupauksia antavat digistä myös Finnchat sijalla 29 (1,8 miljoonaa (155,3 %)), sijalla 34 Nosh Company lasten ja naisten verkkokaupalla Hämeenlinna 3,3 145,5) ja sijalla 42 UpCloud Oy Helsinki 2,0 (133,6) sekä muutama muu vastaavan kokoinen.

Digitalisaatioon painottuvista kasvuyrityksistä löytyy tuolta muutaman miljoonan kategoriasta, mutta ei enää yhtään isompaa (pl. Supercell). Listalle pääsee paljon rakentamista ja paikallisia palveluja mm. terveydenhuoltoa ja kirjanpitoa, jotka toki voivat olla kansainvälisiä kasvuyrityksiä, mutta eivät ole. Rakennusliikkeitä nousee silloin tällöin listalle, kun saavat isot projektit käyntiin, mutta ei kasvu pitkälle johda. Toisaalta nämä voisi poistaa listauksesta, koska todellista kasvukykyä ei ole?

Käytännössä meillä on vain yksi Sidney Crosby eli Supercell, mutta ei joukkuetta, joka veisi pytyn. Digipoika ei siis sauno näillä tuloksilla Suomessa, vaikka Stanley Cup tuleekin käymään Jyväskylässä Olli Määtän toimesta. Määttä oli nuoresta 21 vuoden iästään huolimatta puolustuksen kantavia voimia. Tosin rahallisesti tämä näkyi lompakossa vain 832,500 dollarin palkkana (2015).

Tämä vähän kärjistetysti sanottu, mutta otetaan kylmä totuus jäätävänä totuutena

Barometrin johtopäätöksenä verkkokaupasta on seuraava: “…muodostuva yleiskuva ei mairittele: suomalaisilla ei ole haluja, kykyjä tai mahdollisuuksia hyökätä kansainvälisessä verkkokaupassa. Ja numeroiden valossa puolustustaistelu kotimarkkinoilla tuo lähinnä mieleen antautumisen.”

Raportti kiteyttää hyvin tilanteen.

Barometrin kärkipaikasta huolimatta digitaalisuus on edelleen Suomen suuri mutta hyödyntämätön mahdollisuus.”

Tilastossa ei ole siis mitään hurrattavaa. Se, että mitataan yleisyyttä, ei kerro mitään muuta kuin sitä, että on mahdollisuuksia ja näin raportti toteaakin:

“Lopulta härpäkkeiden yleisyys ei enää kerro digitalisaatiosta mitään. Mittauksen pitäisi päästä digitaalisten alustojen ja ekosysteemien luomisen, liiketoimintatapojen ja palvelukonseptien sekä niiden menestyksen tasoille, mikä tällä hetkellä tuntuu kaukaiselta haaveelta.”

Lopulta härpäkkeiden yleisyys ei enää kerro digitalisaatiosta mitään.

Toinen digitaalisissa alustoissa on se, että usein globaalisti toimiva vie ison osan liikenteestä esimerkiksi toimijat kuten Alibaba, Amazon, Facebook ja Google. Ehkäpä Suomen menestyminen digitaalisuudella avaa markkinan nopeammin kansainväliselle kilpailulle ja isoilla verkkokaupoilla on jo suomenkieliset sivut niin, että kuluttaja ei tosiaankaan tiedä mistä ostos tehdään ja mistä ostos toimitetaan, jos on tavaraa tai jos on digitaalisia tuotteita, on alkuperän tietäminen vieläkin vaikeampaa.

Barometrin “kylmä totuus” luku alkaa sivulta 26, jossa verkkokauppa kiteytyy:

…neljä viidestä kuluttajasta päätyy ulkomaisen yrityksen sivustolle.

“…jokaisessa tutkituista viidestä kategoriasta suomalaiset kuluttajat päätyvät useammin ulkomaisen kuin kotimaisen yrityksen verkkosivuille (kuvio 20). Sekä muodin ja pukeutumisen että majoituspalveluiden tapauksessa jopa neljä viidestä kuluttajasta päätyy ulkomaisen yrityksen sivustolle.” ja edelleen “Esimerkiksi Kaupan liitto (2015) on arvioinut, että ulkomaisiin verkkokauppoihin virtaa 1,2–1,6 miljardia euroa eli jopa 44 % kaikista vähittäiskaupan verkko-ostoksista.

Digitalisoitunut Suomi on hyvä markkina kansainväliselle kaupalle

Mutta toisin päin maailma ei ole sitä Suomelle…

Erityisesti koti & puutarha ja urheilussa mainokset vievät yhä enemmän ulkomaille. Kolmessa vuodessa on ulkomaisten osuus kasvanut 31-34%:sta viime vuoden 53-54%:iin.  Muissa kategorioissa ollaan jo 50%:n toisella puolella.

“Siinä missä suomalaiset suurimmat kaupan alan yritykset tavoittelevat mainosten kautta asiakkaita keskimäärin noin viiden maan markkinoilta, tanskalaiset ja ruotsalaiset yritykset tähtäävät lähes tuplasti suuremmalle määrälle markkinoita, ja norjalaisetkin keskimäärin kuudelle markkinalle (kuvio 22). Tilanne on pysynyt vuodesta 2014 lähes muuttumattomana.”

Teknisesti olemme kärjessä

Vainu tutki raportissa  Suomen ja Ruotsin yrityskantojen digitaalisuutta toukokuussa 2016 ja tulos oli meille niukasti parempi: “Suomalaisten yritysten keskimääräinen pisteluku on 17,96, ja tällä luvulla Suomi on hieman Ruotsia edellä. Ruotsalaisten yritysten keskimääräinen pisteluku on 17,57.”

Mitä jäi käteen?

Tuli raportti kahlattua läpi ja ei tässä nyt kovin hurraamista ole. Teknisesti menee hyvin, mutta sitten ei olekaan mitään tai siis on mahdollisuuksia ja orastavia lupauksia, mutta ei tuloksia. Toivoa siis on.

Olemme digitalisaatiossa draftin suuri lupaus, mutta muut pelaa pytystä ja tänä vuonna poika saunoo jo toisaalla.

Sorry, jos pilasin juhlat ykköstilasta, mutta en voi sivuuttaa jäätävää totuutta nykytilanteesta, koska kaikilla ei ole vielä samaa kriisitietoisuutta ja tilannekuvaa. En kuitenkaan vaivu synkkyyteen vaan näen tulevaisuuden mahdollisuudet, joihin nyt on tartuttava. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle ja tulee pytty nyt kuitenkin käymään Jyväskylässä ja viime vuonna kävi tässä Käpylänkin nurkilla Teuvo Teräväisen tuomana.

Mutta kaikki lähtee ensin johtamisesta, josta kirjoitin jo aikaisemmin… Digitaalisen liiketoiminnan suurin este on johtaminen

 

Kirjoittaja

Jukka Ala-Mutka, TkT

Havaintoja ja kirjoituksia digitalisaatiosta voi seurata eri kanavissa ja postaan näitä myös #-tagilla #eitoimi #digitalisaatio

Lisätietoja: https://jukkaam.com/

Seuraa Linkedin, TwitterInstagramFacebook ja Slideshare. Voit seurata Linkedinssä myös ilman kutsumista ja Facebook on työpersoona, johon tulevat kirjoitukset ja #eitoimi #digitalisaatio havainnot.

Koostan juttuja muutaman kerran vuodessa sähköpostiin ja jos haluat koosteet sähköpostilla niin liity postituslistalle: https://jukkaam.com/subscribe

Advertisements