Suostumusmarkkinointi liikuttaa heimoa henkisesti ja fyysisesti

Varoitus – tämä kirjoitus keskeyttää työsi pidemmäksi aikaa, joten sinun pitää olla SUOSTUNUT keskeyttämään työsi ja arjen askareet. Olet kuitenkin antanut suostumuksen tälle keskeytykselle, koska seuraat tätä sivustoa, henkilöä tai kanavaa, jolle olet antanut suostumuksen.

Suurimmalle osalle mainostajia suostumusta ei ole annettu.

Nytkin puhelinmyyjä soittaa kesken blogin kirjoittamisen. Lehtimyyjät soittavat samoista lehdistä säännöllisesti ja joka kerta kerron heille sen, että en ota lehteä edes ilmaiseksi. Tätä blogia kirjoittaessa soitti taas ERÄÄSTÄ talouslehdestä. Ärsytys kasvaa jokaisen keskeytyksen myötä. Eikö ne nyt tajua kerrasta, että minulla on turha tyrkyttää paperista lehteä. Ei edes ilmaiseksi. En ota yhtää paperista lehteä kotiin, töihin, mökille, ulkovajaan, en mihinkään. En yhtään. Piste.

Hei! Sinä lehtimyyjä! Kun luet tämän, laita sinne soittolistaan, että minulle ei tarvitse enää soittaa vaan yrittäkää saada minulta suostumus markkinointiin… jota ette kyllä saa. En osta enää koskaan yhtään paperilehteä. Piste.

Massamarkkinointi – OSTAKAA!!! OSTAKAA!!!

Massamarkkinointi syntyi teollisena aikana ja televisio kehittyi markkinoinnin pääkanavaksi. Mainonta sai aikaan lisää myyntiä ja mainontaa lisättiin entisestään. Tulokset kasvoivat. Ihmiset kuluttivat yhä enemmän aikaa TV:n ääressä. Heidät oli naulattu sohvalle mainonnan kohteiksi. Toki näin on vieläkin, mutta mobiili on ottanut ajankäytöstä isomman osan mitä nuoremmista puhutaan.

“MASSAMARKKINOINTI ON MENNYT RIKKI.”

Mainonta ärsyttää ja se keskeyttää tekemistä, josta pidetään. Verkossa mainoksen estäminen – ad blocking – on tullut selaimiin ja älypuhelimiin. Maksamalla saa mainokset pois palvelusta kuten musiikkipalvelussa Spotifyssä. Mikä on mainostaja ajatus tästä, että saa vain ne, jotka eivät maksa ja maksavat asiakkaat siis palveluun sitoutuneet asiakkaat eivät näe mainoksia?

“MAINOSTAJA ON KESKEYTTÄVÄ ILONPILAAJA.”

Mainonta keskeyttää ohjelman katsomisen tai ainakin viivyttää sen aloitusta. Youtubessa yleensä tosin vain muutamia sekunteja, mutta muissa palveluissa pitää katsoa koko 15-20 sekunnin mainos tai jopa kaksi. Palvelusta halutaan maksaa myös  siksi, että saa mainokset pois. Tuntuu kuitenkin aika erikoiselta, että mainontaa käytetään palvelussa häiriötekijänä, joka asettaa mainokset negatiiviseen asemaan.

“KESKEYTTÄJÄMARKKINOIJA TUOTTAA NEGATIIVISIA TUNTEITA.”

Meillä on yhä vähemmän aikaa ja yhä enemmän vaihtoehtoja. Verkossa on mielettömästi kohinaa, joka vain kasvaa kasvamistaan. Meidät keskeytetään satoja kertoja joka päivä ja joka kerta keskeytys aiheuttaa negatiivisen tunteen tai sitten emme vain enää reagoi niihin. Mieti tätä ennen kuin suunnittelet seuraavan kampanjasi. Haluatko luoda negatiivisen tunteen potentiaaliselle asiakkaalle. Haluatko todella luoda mainoksellasi keskeytyksen, kun potentiaalinen asiakas tekee sitä, mistä todella pitää.

Suostumusmarkkinointi, auttamismarkkinointi, haastajamarkkinointi, vaikuttajamarkkinointi ja vaikkamitämarkkinointi

Heimoon, yhteisöön ja fanittamiseen pohjautuva markkinointi eroaa oleellisesti häirintään ja keskeyttämiseen perustuvasta markkinoinnista. Tästä Seth Godin käyttää nimitystä Permission Marketing eli suomeksi suostumusmarkkinointia. Palvelun käyttäjä on antanut luvan “häirintään” kun hän on esimerkiksi liittynyt mobiilipalvelun käyttäjäksi. Vastaavasti Jani Virtanen puhuu auttamismarkkinoinnista, jonka mielestä se on ainoa tapa tehdä kauppaa digitaalisessa ajassa. Koska kaikkia ei voida auttaa, toimii käsite suostumusmarkkinointi laajemmin.

Haastajamarkkinoinnissa (ks. Haastajamyynti ja kirja) tavoitteena on saada aikaa asiakkaassa muutos. Asiakkaalle tarjoillaan uusi tulokulma liiketoimintaan. Tämän on todettu olevan toimiva keino sisältömarkkinoinnissa, mutta uuden tulokulman esittäminen ei ole ihan näin yksinkertaista. Uuden tulokulman kertojan tulee olla uskottava ja jopa mielipidejohtaja, näkemysjohtaja tai jopa ajatusjohtaja (engl. thought leader). Asiakas antaa suostumuksen sille, että hän seuraa tätä ajattelijaa ja uskoo hänen näkemyksiinsä. Seuraaja tilaa hänen kuukausikirjeen, seuraa Twitterissä, Facebookissa ja Linkedinissä. Haastajamarkkinointi on yksi suostumusmarkkinoinnin keino.

Vaikuttajamarkkinointi voidaan ehkä nähdä yhdeksi suostumusmarkkinoinnin keinoksi, jossa saadaan ulkopuolinen vaikuttaja tai mikrovaikuttajat levittämään sanomaa. Tärkeää vaikuttajamarkkinoinnissa on se, että se laajentaa näkyvyyttä, koska vaikuttajalla on laaja heimo ympärillä ja suostumus jo valmiina viestien vastaanottamiseen. Vaikuttajamarkkinoinnissa tehdään yhteistyötä vaikuttajan kanssa ja näin saadaan omalle sisällölle suostumus vaikuttajan tai mikrovaikuttajien kautta. Vaikuttajan toki pitää tehdä tämä sensitiivisesti, jotta vaikuttaja ei riko suostumusta rikkomalla kirjoittamattomia tai jopa luvattuja  sääntöjä. Yleensä on hyvä myös kertoa yhteistyöstä, jos se on asiaan liittyen tarpeellista.

“Merkitys nostaa kohinan yläpuolelle.”

Kaikissa näissä erilaisissa markkinoinnin keinoista on selvästi yhdistävänä tekijänä se, että asiakas on (1) antanut suostumuksen markkinoinnille ja (2) usein tämä suostumus annetaan henkilölle tai henkilöille sekä vain merkityksellisille brändeille, jotka voivat olla sitten mitä tahansa animaatiohahmoja, tuotteita, palveluja tai tapahtumia. Paljon tästä on yleensä sisältömarkkinointia, mutta kaiken ei tarvitse olla sisältöä vaan heimo on kiinnostunut uusista tuotteista ja jopa jonottaa niitä ulkona tuntikaupalla.

Heimo, mikro- ja nicheyhteisö

Perinteisesti markkinoinnissa kohdeasiakkaasta on muodostettu profiili. Profiilissa on sukupuoli, ikä, koulutus, jne. Näiden perusteella voidaan määrittää markkinoinnin keinot ja kanavat. Massamarkkinointi perustuu asiakkaan profilointiin ja riittävän isoihin asiakasryhmiin.

Kun taas lähestytään markkinointia mikro- ja niche-yhteisöjen näkökulmasta ei profiloinnilla ole vastaavaa merkitystä. Toki fanit voivat olla määrätyssä ikähaarukassa vaikka 15-50 vuotiaat ja suurimmaksi osaksi vain toista sukupuolta. Tällä ei vielä toimivaa profiilia saa aikaan. Suostumusmarkkinoinnissa ihmisiä kiinnostavat samat asiat tai vain yksi erittäin tärkeä kiinnostuksen kohde. Kun ihmiset ovat verkostoituneet, voidaan puhua heimoista (tribe).

Kansantieteessä heimo on ryhmä sukuja tai klaaneja, joita yhdistää naapuruus, kieli ja kulttuuri. “Sosiaaliantropologiassa heimo tarkoittaa yleensä muutaman sadan tai muutaman tuhannen ihmisen yhteisöä, jolla on löyhä yhteinen identiteetti, mutta ei poliittista hierarkiaa tai keskitettyä valtajärjestelmää. Identiteetti syntyy usein oletetusta yhteisestä esi-isästä. (Wikipedia)”.

Verkossa heimo voi olla paljon suurempi ja “naapuri” paljon laajempi käsite. Heimon voi määrittää kehittyvän henkilön, brändin tai tapahtuman pohjalle. Verkkoheimossa voi olla satoja tuhansia ellei miljoonia jäseniä, joilla on löyhä yhteinen identiteetti, joka voi tulla vain yhden yhteisen asian – merkityksen kautta.

“Markkinointi rakennetaan merkityksen ympärille, ei massamarkkinointia varten tehdylle profiilille.”

Esimerkki: Näet ikkunasta kadulla kulkevia ihmisiä. He menevät samaan suuntaan koko kadun leveydeltä. Menet ulos ja kysyt ihmisten taustoja, ikää ja sukupuolta, saat vastaukseksi kaikkea mahdollista. Teet asiakasprofiilin ohikulkevista ihmisistä. Kaikki kuitenkin kulkee samaan suuntaan, vaikka juuri mitään yhteistä ei löydy profiilista. Joukossa on eri ikäisiä, sukupuolta, koulutustaustaa, jne. Kun kysyt mihin he ovat menossa ja miksi, saat vastauksen koko liikkeelle. Parin korttelin päässä on tori, johon he ovat menemässä mielenosoitukseen. Jotta tietää, miksi ihmiset liikkuvat, ei selviä profiilista vaan merkityksestä. Toki, jos mielenosoitus koskee työehtoja sairaalassa, on ehkä mielenosoittajat pääsin sairaalassa työskenteleviä naisia (ko. työntekijäryhmässä naisten osuus on selvästi isompi), mutta he ottavat tällä kertaa koko perheen mukaan ja matkalla liittyy muita mukaan, joten profiloinnilla ei liikettä eikä liikkeen suuntaa selvitetä. Ensisijaista on löytää merkitys.

Heimon merkityksen luominen

“Omassa heimossa tulee ymmärretyksi ja kokee yhteenkuuluvuutta.”

Omassa heimossa tulee ymmärretyksi, kun kiinnostuksen kohde on sama. Tiedetään sanojen tarkoitukset ja mikä on heimoon liittyvä tyyli ja tunnelma. Oman heimon piirissä tuntee olevansa kuin kotonaan.

“Tribes give ordinary people the power to lead and make big change” – Seth Godin

“Heimo antaa jäsenille vallan johtaa ja toteuttaa iso muutos”

Sethin  ydinviesti on siitä, miten heimo muodostuu. Tarvitaan merkitys, jotta ihmiset haluavat puhua siitä ja he haluavat yhdistyä. Ensin pitää toteuttaa SE merkitys, joka saa ihmiset levittämään ideaa. Kun tämä jatkuu riittävän pitkään, siitä tulee eräänlainen kansanliike ja tätä Seth kutsuu heimoksi. Kaava on hyvin yksinkertainen.

  1. Luo tarina ja sille merkitys.
  2. Muodosta heimo, kun ihmiset puhuu merkityksestä ja liittyy heimoon.
  3. Ohjaa ja fasilitoi heimoa.
  4. Muutos toteutuu.

Seth Godinin puhe TED:ssä “The tribes we lead”.

“Seth Godin argues the Internet has ended mass marketing and revived a human social unit from the distant past: tribes. Founded on shared ideas and values, tribes give ordinary people the power to lead and make big change. He urges us to do so.”

Mikään tavallinen ei kelpaa ja sen tulee olla merkittävää ja ajankäytön arvoista. Suuri massa on keskimääräistä ja jos tehdään keskimääräistä markkinointia ei saada aikaan merkitystä. Merkitystä voi luoda niille, jotka kokeilevat ensimmäisenä ja ottavat uudet innokkaasti käyttöön ennen suurta enemmistöä.

“Tee sitä, mistä tulee puheenaihe.”

Jotta saat uuden asian leviämään, tulee ihmisten alkaa puhua siitä. Ihminen kerrallaan. Tästä Godin puhuu, kun pitää tehdä merkittävää ja miten ideat saadaan leviämään – siitä pitää tulla puheenaihe.

Mistä repiä merkitys, jos oma tuote on sokerivettä tai kylmiä ja kuivia vakuutuksia?

Kaikista aiheista on toki vaikea repiä merkitystä, mutta kun vähän miettii merkityksen voi rakentaa oman tuotteen ulkopuolelta. Merkitystä luodaan tarinalla, olemalla kohdeasiakkaan arjessa, luodaan kokemuksia, näkymällä sopivissa kohdissa – mutta ei keskeytetä sitä, mitä asiakas on juuri tekemässä.

Merkitystä voidaan luoda (ainakin):

  • Emotionaalisella tasolla
  • Olemalla läsnä ja mahdollistamalla asioita, joista kohdeasiakkaat pitävät
  • Kertomalla tarina
  • Henkilönä

Hyvänä esimerkkinä emotionaalisen suhteen luomisesta vakuutusliiketoiminnassa on Pethealth Inc, joka on luonut eläinten kautta oman tarinansa ja käyttää tätä teemaa omassa markkinoinnissaan. Eläinten kautta on mahdollista luoda emotionaalinen suhde asiakkaaseen ja heidän liiketoiminnassaan on tavoite kattaa laajasti eläimen (pääosassa koirat) elinkaaren palveluja sekä tarjota omistajille uusia palveluita. Pethealth lähti liikkeelle eläinvakuutuksista, mutta on laajentanut tarjoamaa tunnistesiruihin, pilvipalveluihin, liittänyt uusia palveluja tukemaan kokonaisuutta ja eläimen elinkaaren aikaisia palveluja.

Sokerivesikategoriasta voidaan nostaa esille Red Bull, joka on valinnut extreme-urheilun ja näkyy hyvin määrätyissä lajeissa kuten lumilautauilu, maastopyöräily, laskuvarjohyppy, motocross, ralli, Formula 1, jne.  Jos joisin, kun en juo mitään lisättyä sokeria tai hermomyrkkyjä sisältäviä juomia, oma valinta olisi Red Bull juuri valitun markkinoinnin takia. Katson joka päivä Mountain Biking UK:n Facebook-sivujen videoklippejä alamäkiajosta ja Red Bull on mukana “joka toisella” videolla. Kun Red Bull on tehnyt tätä pitkään, brändiin on assosioitunut sen sponsorointikohteet ja kohdeyleisö.

Tarinakategoriassa hyvin tehtyä markkinointia on toteuttanut esimerkiksi Kyrö Distillery ja Ron Jeremy rommi. Toisessa on tarinan kohteena paikka tai alue ja toisessa henkilö ja hänen tapahtumarikas historiansa. Usein myös yrittäjän oma tarina luo tuotteelle tarvittavan merkityksen tai mitä yrittäjä on tehnyt ja miten hän aikoo muuttaa maailmaa kuten Teslan perustaja Elon Musk. Tesla ei ole käyttänyt maksettua mainontaa, koska julkisuutta tulee Muskin kautta jatkuvasti. Digitaalinen media on henkilövetoista ja siksi suostumusmarkkinointi on mahdollista luoda henkilön tai henkilöiden kautta. Henkilöistä voi nostaa esimerkiksi F-Securen tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen ja kokki Henri Alen.

Kaverisuhteet eivät ole heimoissa ensisijaisia

Yleiset sosiaalisen verkoston alustat kuten Facebook perustuu ensisijaisesti kaverisuhteille. Sen sisään rakentuu myös omia mikroverkostoja, joiden suljetuissa ryhmissä samanmieliset voivat keskustella omilla käsitteillä ja yhteisillä mielenkiinnon kohteilla. Nämä ryhmät voivat muodostua myös muiden kuin kaverisuhteiden syiden takia, mutta yleensä henkilöillä on jokin linkki reaalielämässä harrastuksen tai työn kautta.

Miten luottamus rakentuu sellaisten kanssa, joita ei tunne ja ei ole tavannut lainkaan reaalielämässä? Kun verkkoheimoa yhdistää yhteiset mielenkiinnon kohteet, tulee siitä liimaava tekijä. Yleisissä sosiaalisissa verkostoissa yhdistävä tekijä on esimerkiksi kaveri-, harrastus ja työsuhde. Verkkoheimossa näitä yhteyksiä ei lähtökohtaisesti ole, joten kaverilinkillä ei ole samaa merkitystä. Tämä ei estä etteikö kaverisuhteita tule heimon kautta. Heimon sisälle muodostuu kyllä omia ryhmiä.

“Heimoon liittyminen perustuu merkitykseen.”

Kun verkkoheimoa ensisijaisesti yhdistää yhteinen kiinnostuksen kohde, tulee verkkoheimossa olla mekanismit, jotka luovat sosiaalisia yhteyksiä jäsenten välillä. Verkkoheimo tarvitsee ohjausta ja fasilitointia eli tavallaan verkkoalusta luo toimintatavat ja säännöt, jotka luovat luottamuksen ja läheisyyden ilmapiirin digitaaliseen heimoon.

Kaupallisuus ja suostumusmarkkinointi

Ostoilla tai mainoksilla voidaan helposti rikkoa palvelun tunnelma. Tästä nousee aina välillä mutinaa ja kapinaa Facebookia kohtaan, kun mainoksia näkyy liikaa. Peleissä taas puhutaan “gemmaajista”, jotka ostavat pelin sisäistä virtuaalivaluuttaa (timantteja, gems) ja voivat rahalla edetä pelissä nopeammin. Yleinen ansaintalogiikka on pelin sisäiset ostot, jotka tulee tehdä niin, että ne eivät pilaa tunnelmaa. Pelaaminen ja heimoon kuuluminen tulee olla mielekästä ilman rahaakin.

“Älä riko kaupallisuudella mun tunnelmaa.”

Olen analysoinut pelejä ja esimerkiksi Rovion Angry Birds Go -autopeli aiheutti ärsytystä, koska kaupallisuus tuli estämään pelaamista hyvin aikaisessa vaiheessa. Jos rataa ei selvittänyt tavoiteajassa, piti odottaa tai maksaa. Supercellin peleissä kuten Boom Beachissä taas pelin sisäiset ostot on tehty niin, että ensin pelaaja saa paljon onnistumisen elämyksiä ja ostaminen tuodaan mukaan mahdollisuutena edetä nopeammin, mikä on aika näennäistä pelin pituuteen suhteutettuna, mutta ainakin alussa maksamattomuus ei estä pelaamista. Pelin rahastaminen liittyy positiiviseen tunteeseen, jossa ostamalla todellakin saavuttaa jotain lisää (sanoinko minä todella noin?) tai sillä suojelee jo tunteja tehtyä rakennelmia. On ollut mielenkiintoista todeta se, miten Supercell on tehnyt koukut peliin ja pelaaja maksaa omasta halusta. Joo, on mennyt Boom Beach -peliin pari sataa euroa… mutta, minulle tämä on tutkimusinvestointi, jonka selittäminen lapsille tosin ei ole ihan helppoa. “Mun iskä pelaa työkseen!” Tämä on sittemmin levinnyt lasten kaveripiirissä.

Suostumusmarkkinointi ohjaa ja fasilitoi faneja

Digillä ohjataan reaalielämässä käyttäjiä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Pokemon Go -peli, mutta vastaavaa konseptia voidaan käyttää brändin ja tuotteen näkökulmasta fanittamiseen, jossa käyttäjä pääsee lähemmäksi kohdettaan. Oleellinen muutos tässä on se, että pelillistäminen ei rajoitu vain digitaalisiin tuotteisiin vaan käyttäjät saadaan liikkeelle reaalielämässä vaikka tuotelanseerauksiin ja tapahtumiin. Tämä avaa uudet mahdollisuudet ohjata käyttäjiä reaalielämän paikkoihin ja näin luoda yhdistettyjä kokemuksia digissä ja reaalielämässä.

“Digillä ohjataan reaalielämän tapahtumia”

Yleiset verkostot eivät tarjoa kuitenkaan työkaluja, joilla verkostossa olevaa energiaa voisi ohjata tehokkaasti. Esimerkiksi Facebookin keskustelujen fasilitointiominaisuudet ovat olemattomat. Moderointi on täysin seinän tai ryhmän omistajan hallussa, mutta ilman alustan tarjoamia työkaluja. Yleiset sosiaalisen median alustat eivät pysty ainakaan vielä palvelemaan mikro- ja nicheyhteisöjä, koska niistä puuttuu niille tarkoitetut ominaisuudet ja brändin näkökulmasta ohjausmahdollisuudet ovat rajallisia. Ensimmäisiä ominaisuuksia fanien ohjauksesta on Snapin (Snapchat) geofilterit, joilla digitaalisella palvelulla ohjataan faneja määrättyyn maantieteelliseen sijaintiin. Tämä on kuitenkin vasta alkua ja riittämätöntä heimon ohjaamiseen.

“Suostuneita käyttäjiä ohjataan, mutta ei häiritä tai pakoteta. “

Esimerkiksi palkittu Realityexpanderin tekemä faniapplikaatio Isac Elliottillemahdollistaa tiiviimmän faniyhteisön ohjaamisen, jossa pelillistäminen ja digitaaliset sekä reaalielämän palkinnot ovat rakennettu alustaan Isacin faneille. Toki yleiset digikanavat ovat edelleen tärkeitä, mutta fanisuhteen tiimistäminen ja yhteisöllisyys rakentuu oman yhteisöalustan ja fanittamiseen tarkoitetun mobiiliteknologian avulla.

“Kun perinteisten levyjen myynti on kaikkien aikojen pohjalukemissa, asiakkaat on houkuteltava kauppaan tarjoamalla uudenlaista sisältöä. Isac Elliotille itselleen kyse on aivan muusta. Sovelluksen avulla hän voi olla taas askeleen lähempänä fanejaan. ”Siitä tulee varmaan ihan sikakiva”, hän intoilee. ”Sovelluksella pystyy tekemään niin paljon erilaisia juttuja, ja se kehittyy koko ajan.” Isac Elliot on tämän ajan poptähti: hän pyrkii olemaan läsnä faniensa elämässä koko ajan ja kaikkialla.”

Fanit ovat lähempänä reaalielämässä ja virtuaalisesti

Isac Elliotin mobiiliapplikaatiossa voi laittaa seuraajan (tracker) päälle, jotta fanit näkevät missä artisti liikkuu.

”Jos tracker on päällä, kartalla näkyy, missä mä oon. Esimerkiksi jos on joku keikka tai fanitapaaminen, niin laitan sen päälle. Mutta jos mä oon kotona, niin silloin otan sen tottakai pois.”

Jossain määrin vastaavan ominaisuuden myös Facebook toi palveluun, joka kertoo kuka kavereista on lähellä. Tämä ei riitä tosifaneille vaan palvelun tulee ohjata faneja ja tarjota palkintoja.

Virtuaali- ja lisätty todellisuus luo edelleen uusia mahdollisuuksia kokea brändit, kun aina ei voi olla läsnä kaikkialla. Kaikki ei tarvitse olla joko digiä tai reaalielämää vaan niitä yhdistellään ohjauksella reaalielämän paikkoihin. Suostumusmarkkinointi yhdistettynä teknologioihin lupaa paljon uusia mahdollisuuksia, mutta ensin on ansaittava se suostumus ja ennen suostumuksen saamista on oltava merkitys.

Heimoon perustuvan suostumusmarkkinoinnin toteutus

  1. Luo merkitys: tarina, henkilö, emotionaalinen merkitys, mahdollista asioita, jne.
  2. Määritä heimo ja sen valta- ja sääntöjärjestelmä
  3. Toteuta suostumus digitaalisesti: seuraa sosiaalisessa mediassa, tilaa sähköpostikirje, lataa mobiiliapplikaatio, tee subscription-tilaus, jne.
  4. Rakenna ansaintalogiikka, joka ei ärsytä heimon jäseniä
  5. Tuota sisältömarkkinointia: fani-, vaikuttaja-, auttamis- ja haastajamarkkinointi sekä vastaavat keinot.
  6. Palkitse heimoa aktiivisuudesta ja oman sisällön tuottamisesta
  7. Ohjaa ja fasilitoi: digitaalisesti ja reaalielämässä
  8. Mittaa ja säädä

Kirjoittaja

Jukka Ala-Mutka, TkT

#dailyjukkaam

Havaintoja ja kirjoituksia digitalisaatiosta, mobiilista, johtamisesta ja liiketoimintamalleista voi seurata eri kanavissa.

Lisätietoja ja suostumuksen sähköpostikirjeelle voi antaa osoitteessa: https://jukkaam.com/

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s