Keskustelu työperäisissä verkkoryhmissä tarvitsee osaamista

Osaammeko keskustella työperäisissä ryhmissä – siis aikuisen oikeasti?

 

Nyt en tarkoita Suomi24 tai vastaavaa vapaa-ajan foorumia vaan työperäisiä ryhmiä, jossa asiantuntijat keskustelevat asiantuntijoiden kanssa. Työhön liittyvissä ryhmissä ryhmissä esiintyy silti paljon häiriötekijöitä.

Häiriötekijät eivät ole pelkästään niitä, että keskustelussa tulee henkilöön menevää solvaamista tai räikeää mainontaa, mutta siellä on monta muutakin asiaa, jotka tyrehdyttävät keskustelun. Toiseksi asiantuntijan osaaminen tulee ehkä paremmin esille vuorovaikutuksessa kuin päivityksissä. Toki timanttisen päivityksen tuottaminen on kaiken vuorovaikutuksen lähtökohta, mutta todellinen arvo tulee päivityksen jälkeisestä keskustelusta – kun kyse on kuitenkin ensisijaisesti keskustelufoorumista. 

Selviä häiriötekijöitä ovat:

  1. Henkilöön menevä solvaaminen, nimittely ja mustamaalaus
  2. Trollaaminen
  3. Liian kaupallinen mainostaminen ja erityisesti samantyylisen päivityksen laittaminen useasti, jolloin se voidaan luetella ihan spämmiksi
  4. Keskustelufoorumeilla on tietty teema ja kirjoittaa teeman vierestä

 

Trollaus ärsyttää jatkuvasti ja saat vastaukseksi ennalta-arvattavia viestejä.

Provosointi on myös ärsyttämistä ja se aiheuttaa ristiriitoja. Ero provosoinnin ja trollaamisen välillä on kuitenkin selvä. Trollaus ärsyttää jatkuvasti ja saat vastaukseksi ennalta-arvattavia viestejä. Trolli saa usein tietynlaisen ja saman vastauksen, jolloin tulee kyseenalaiseksi se, että oliko se trollaus järkevää, koska se ei lisää keskustelun arvoa vaan se toistaa samaa kaavaa. Provosointi tuo uuden näkökulma ja vie keskustelun uuteen suuntaan, jota ei ole ollut aikaisemmin. Trollaus yleensä johtaa sanasotaan eli käytännössä mennään eipäs-juupas keskusteluun ja yleensä kukaan ei luovu omasta mielipiteestään.

Provosointi tuo uuden näkökulma ja vie keskustelun uuteen suuntaan, jota ei ole ollut aikaisemmin.

 

Oma näyttämö

Ryhmät ovat usein vain yhden henkilön hallinnoimia siis yksi henkilö on ryhmän perustanut ja käytännössä ryhmä on oikeastaan hänen esiintymisareena tai jopa markkinointikanava.

Tämä ilmenee usein niin, että perustaja tekee useita päivityksiä tunnissa ja hänen päivityksiä ovat 3-5 viimeisintä jo heti aamusta. Tulee mieleen, että onko kyseisessä ryhmässä edes soveliasta tehdä päivityksiä saatikka sitten kommentoida. Toiseksi ilmenee myös sitä, että päivitykset ovat minäkeskeisiä. Kansanvillitsijä saa toki faneja mukaansa keskusteluun ja pystyy kokoamaan isonkin ryhmän nopeasti, mutta keskustelu on yksisuuntaista.

Kansanvillitsijän johtama keskustelu on minäkeskeistä.

Hyvä päivitys saa keskustelun käyntiin

Klikkaa kuvaa isommaksi omaan välilehteen

Hyvä päivitys kannustaa keskustelemaan. Kolme perustaa päivitykselle:

  1. Itse kirjoitettu saate ja tiivis päivitys
  2. Päivityksen saate sisältää linkin takana olevan artikkelin ydinasiat
  3. Aktivointi saa ihmiset kommentoimaan

Pelkän linkin päivittäminen on spämmiä.

Spämmääjä ei arvosta yleisöä sen vertaa, että ei kirjoita syytä, miksi linkattu artikkeli pitäisi lukea. Saateen arvo on siinä, että päivitys lisää linkitetyn artikkeliin näkökulman tai jopa uutta tietoa. Useimmat eivät tartu pelkkään linkkiin ja kiireiselle pitää perustella, miksi juuri tämä kannattaa lukea tai katsoa. Kirjoita ydinasiat saatteeseen ja aktivoi keskustelu käyntiin.

Päivitys ei saa olla liian pitkä – TL;DR.

Linkedin algoritmin muutos 2017 on saanut aikaan sen, että päivitykset ovat tiiviitä (max 1300 merkkiä), ne on kirjoitettu siten, että ne voi lukea nopeasti ja oleellinen on tiivistetty ja lopussa on kehoite keskusteluun. Linkedinissä keskustellaan enemmän kuin koskaan. Sama ei ole tarttunut Facebook keskusteluihin, jossa vielä osa päivityksistä on vain linkkejä ilman saatetta. Viereisessä kuvassa on Mikko Alasaarelan malliesimerkki englanninkielisestä Linkedin päivityksestä, joka saa kansainvälistä näkyvyyttä (100k+ katsontakertaa), huomiota (400+ tykkäystä) ja keskustelua aikaiseksi (100+ kommenttia). Toinen on Henna Niirasen esimerkki suomeksi ja siitä voi oppia kehoituksen tekemistä, emojin käyttöä ja visuaalisuutta.

Hyvä kommentti jatkaa keskustelua

Klikkaa kuvaa isommaksi omaan välilehteen

Laadukas keskustelu ei ole itsestäänselvyys. Meidän tulee oppia kommunikoimaan paremmin ryhmissä. Tämä ei ole mitään rakettitiedettä eli normaalit hyvät tavat pätevät verkkokeskusteluissakin.

Hyvä kommentti:

  1. Tuo lisäarvoa päivitykseen: uusi tilastotieto, käytännön havainto, rakentaa kokonaisuutta, tuo uuden näkökulman, jne.
  2. Älä tyhjää koko pajatsoa heti. Riittävän lyhyt ja mieluummin vain yksi tai kaksi asiaa per kommentti  
  3. Anna muillekin suunvuoro. Kommentteja ei tule yhdeltä tai kahdelta henkilöltä liian nopeasti

Laadukasta keskustelua edistää tottakai se, että kommentti luo lisäarvoa keskusteluun. Usein myös toteamus, että on hyvä päivitys, luo myös arvoa, mutta ei johda keskusteluun. Tsemppaamiseen sopii paremmin emojit ja symbolit.

Kommentti on oltava riittävän lyhyt ja tiivis. Kun kommentti on puolen tietokoneen ruudun mittainen, se tyrehdyttää keskustelun.

Liian pitkä kommentti saa aikaan TL;DR-reaktion.

Lisäksi keskustelun tyrehdyttää kommentointi kymmeneen eri asiaan samassa kommentissa, joka saa aikaan taas TL;DR-reaktion.

Keskustelut ottavat joskus myös lämpöä, jolloin esimerkiksi kaksi henkilöä aloittavat sanasodan. Eipäs-juupas väittely mielipiteillä poistaa tehokkaasti muut keskustelusta. Kommentteja vaihdetaan hyvin nopeasti ilman, että keskustelu etenee yhtään mihinkään.

Hyvän verkkokeskustelun ainekset eivät ole vaikeita, mutta silti ne eivät ole kaikilla käytössä. Työperäisissä ryhmissä olettaisi hyvän keskustelun periaatteet olevan asiantuntijoille selviä, mutta ne eivät ole.

Oletko miettinyt sitä, miten itse toimit keskustelufoorumeissa?

Mikä sinua ärsyttää verkkokeskusteluissa ja miten käyttäytymällä nämä häiriötekijät voidaan minimoida?