Kokeilukulttuuri on sähläämistä suurimmassa osassa organisaatioita

Kokeilukulttuuri on sähläämistä. Kyllä vai ei?

Varmasti osa kokeilukulttuurin aloitusvaiheesta on sähläämistä hyvin monessa organisaatiossa ellei kaikissa. Kokeilukulttuuri ei ole mitään, johon voi vaihtaa vain sormia napsauttamalla.

Ketterät ja Lean filosofiat sekä työkalut ovat kehittyneet viimeisten noin 60 vuoden aikana, joten emme puhu mistään kovin uudesta tai kehittymättömästä toimintamallista vaan hiotusta työkalupakista ja filosofioista.

Työkalut on ehkä kohtuullisen nopea oppia, mutta se ei vielä tarkoita sitä, että organisaatio toteuttaa kokeilukulttuuria.

Fail fast – Epäonnistu nopeasti

Kokeilukulttuurista tulee ensin mieleen juuri kokeilut ja niissä epäonnistuminen. Moni on jämähtänyt tähän, mutta kokeilukulttuurissa ei ole kyse lainkaan epäonnistumisesta. Epäonistuminen on kokeilukulttuurissa vain siksi, että epäonnistumista ei saa pelätä. Kyse on rohkeudesta yrittää jotain uutta.

Kokeilu on tietoa siitä, mikä ei toimi

Kokeilukulttuurissa ei ehkä pitäisi puhua lainkaan epäonnistumisesta tai virheistä. Kokeilu on aina onnistunut, kun siitä on opittu. Kokeilussa tiedämme sen, mikä ei toimi. Tämä on täysin eri asia kuin se, että olisimme epäonnistuneet.

 

I have not failed. I’ve just found 10,000 ways that won’t work. ~Thomas A. Edison

Learn fast – opi nopeasti

Kokeilukulttuuri on oppiva organisaatio – kokeiluista oppiva. Oppiminen ei tarkoita kirjaviisautta, vaikka sitäkin toki tarvitaan, mutta tässä oppiminen tarkoittaa oppimista tekojen kautta. Varsinainen epäonnistumista on se, että ei olla opittu.

Kokeilujen järjestäminen ei vaadi vielä kovinkaan paljon osaamista, mutta oppiva organisaatio vaatii sekä osaamista että kokeilukulttuurin johtamista.

Create fast – luo nopeasti

Kokeilukulttuurissa kyse ei ole myöskään vain oppimisesta vaan siitä, että havaitsemme tekemisen kautta uusia asioita. Emme siis opi vain siitä, mistä olemme kokeilun tehneet vaan myös siitä, mitä muuta havaitsemme siinä matkalla. Joskus se todellinen oivallus tuleekin kokeilun sivutuotteena tai jopa täysin eri asiasta, mutta kokeilu johdatti meidät näkemään sen.

Todelliset ideat syntyvät silloin, kun niitä vähiten odottaa. Parhaat ideat eivät synny työpajoissa vaan usein ns. hiljaisina hetkinä kuten aamuyöstä, suihkussa tai koiralenkillä. Kokeilukulttuuri ei ole vain työpajoja vaan kokonaisvaltainen toimintafilosofia.

Uudet ideat syntyvät tekojen kautta. Samalla, kun kokeilemme, havaitsemme uusia asioita, joita emme ole edes ajatelleet. Luovuus on oleellinen osa kokeilukulttuuria. Jos oppiminen oli jo vaikeaa, luovuus organisaatiossa on vieläkin vaikeampaa. Kun tarhassa olevista lapsista luovia on lähes kaikki, aikuisista luovia on enää muutama prosentti. Ikävuodet 7-25 tappaa luvuuden lähe kaikilta.

Kokeilukulttuurin vaikein osuus on se, että perinteiset organisaatiot eivät ole luovia. Luovuus ei synny hetkessä eikä sitä rakenneta isoon organisaatio kovinkaan nopeasti. Ideointityöpajat eivät ole vielä osoitus luovuudesta.

Fail cheap – epäonnistu edullisesti

Kokeilukulttuuri on itse asiassa talousfilosofia, jossa pyritään pienellä rahalla selvittämään ensin ne asiat, jotka eivät toimi. Kun tieto oikeasta on varmistettu kokeilujen avulla, investoidaan paljon lisää. Kokeilukulttuuri sisältää systemaattisen riskienhallinnan, jota voidaan seurata reaaliaikaisesti.

Decide fast – tee nopea päätös

Suurin ja ehkä kaikkein vaikein muutos on johtamisessa. Päätöksiä tulee tehdä nopeasti. Tämä on kokeilukulttuurin ydintä. Päätös tulee tehdä nopeasti siis päätös aloittaa kokeilu, jotta tiedetään varmasti, mikä toimii.

Kokeilukulttuuri on sitä, että tehdään ensin vääriä päätöksiä, jotta voidaan tehdä oikea.

Nopeasti muuttuvassa ja epävarmassa tilanteessa on lähes mahdotonta tehdä oikeaa päätöstä – ainakaan heti. Täten ensin pitää tehdä muutamia vääriä päätöksiä, jotta päädytään nopeammin oikeaan päätökseen. Kun tehdään edullinen kokeilu, väärä päätös ei ole iso riski. Isompi riski on ajan hukkaaminen.

Kokeilukulttuuri

Kokeilukulttuurin menestyksen kaava:

Kokeilukulttuuri  = decide fast + fail fast + fail cheap + learn fast + create fast

Kokeilukulttuurin ydintä ovat rohkea, nopeasti oppiva, luova ja erittäin kurinalainen toimintamalli – jopa spartalainen sitoutuminen kokeilukulttuuriin.

Ei olekaan yhtään ihme, että kokeilukulttuuri leimataan päälle liimatuksi puuhasteluksi, koska mikään organisaatio ei muutu nopeasti ainakaan kokeiluista oppivaksi, luovaksi ja kulttuurin kautta johdetuksi organisaatioksi.

Kokeilu on puuhastelua ilman kulttuuria. En sanoisi kokeilukulttuuria puuhasteluksi tai sähläämiseksi. Vika ei ole kokeilussa vaan siinä, että siinä ei ole kulttuuria (decide fast, fail fast, fail cheap, learn fast & create fast). Vika on kulttuurissa, ei kokeilun menetelmissä.

Johtopäätöksenä voisi sanoa, että kokeilukulttuuri on sähläämistä, koska se ei ole kulttuuria nähnytkään. Ainakin alkuvaiheessa kokeilukulttuuri on suurimmassa osassa organisaatiota vain sähläämistä ja puuhastelua.

Mikäli kokeilukulttuuri aidosti kiinnostaa, ota yhteyttä.

…jam