Parviohjautuvuus

 Itseohjautuvuudesta on useita eri tulkintoja ja se ymmärretään myös tilaksi, jossa sitä ei johdeta lainkaan. Itseohjautuvuus tarvitsee ainakin yksilön ominaisuuksia, vuorovaikutusta ja autonomiaa. Kun itseohjautuvuuteen kyvykäs henkilö vuorovaikuttaa organisaatiossa saadakseen omalle työlleen suunnan ja merkityksen, pystyy hän valitsemaan (yhdessä muiden kanssa) parhaat keinot toteuttaa työtään sekä tekemään siitä päätökset ilman ulkopuolelta tulevaa käskyä (autonomia).

Itseohjautuvuuden teoriat painottavat psykologisia asioita kuten autonomiaa, oman kyvykkyyden osoittamista, merkityksellisyyttä, auttamista ja yhteenkuuluvuutta (Deci & Ryan 1985, Antonovsky 1987, Frank Martela ja Richard Ryan 2015).

Kun organisaatiossa kyse ei ole vain itseohjautuvista yksilöistä (yksilön toimijuus) vaan kollektiivisesta toimijuudesta, tilalle on ehdotettu yhdessäohjattavuutta ja joukko-ohjattavuutta.

Kun vaihdetaan itse- ja joukko-ohjautuvuus parveen eli parviohjautuvuus, niin mistä silloin puhutaan?

Luonnollinen parviohjautuvuus

 

Lintuparvi ohjautuu muutamien sääntöjen avulla:

  1. Linnuilla on hyvät refleksit eli itseohjautuvan organisaation jäsenillä tulee olla hyvät refleksit ulkopuolelta tuleviin ärsykkeisiin.

  2. Suunnan muutos perustuu reflekseihin ja pikkulinnuilla ne ovat nopeimmat. Yksi kottarainen seuraa aina 6-7 muuta parven jäsentä.

  3. Lintu hallitsee parvessa pysymisen myös valojen ja varjojen avulla. Kun näkökentässä on liikaa varjoa, ovat lähellä olevat linnut liikaa samassa kasassa ja kun taivasta näkyy liikaa, ollaan irtautumassa parvesta.

  4. Älä törmää. Linnut havaitsevat poikkeuksellisen hyvin nopeaa lähestyvää tai loittonevaa liikettä sekä silmillään että erottavat herkästi ilmavirtauksia. Se antaa niille useita millisekunteja lisää pelivaraa reagoida uhkaavaan törmäykseen.

  5. Parvi ohjautuu sekä ulkoa että sisältä. Sitä ohjaavat ulkoiset uhat (pedot), ohjaus voi olla jopa sosiaalista tai se on uuden hakemista (ravinto), mutta kukaan yksittäinen lintu ei käske ohjautumaan johonkin paikkaan ja tietyllä muodostelmalla.

Lähde: Miksi parven linnut eivät törmää toisiinsa? Tieteen kuvalehti torstai 24. syyskuuta 2015

On melko selvää, että yksilön tulee sopia parviohjautuvuuteen (samalla tavalla kuin kottarainen parveen), mutta onko parviohjautuvuudella sellaisia rakenteellisia ominaisuuksia, joita ei voi ymmärtää vain yksilöitä tarkastelemalla?

Ihminen toimii pienissä ryhmissä ja tekee parempia päätöksiä

Kaon ja Couzinin (2014) tutkimus on löytänyt parvelle (parviäly) optimaaliseksi kooksi 5-20 henkilöä. Paras ei olekaan siis mahdollisimman suuri joukko vaan pienempi ryhmä (vrt  Sir Galtonin härkätutkimus, jossa iso joukko arvioi härän painoa). Jos porukka on liian suuri, alkavat yleiset tiedot hallita päätöksentekoa ja poikkeamat (ja ehkä ne parhaat oivallukset) hukkuvat isoon massaan.

Isossa joukossa tyhmyys tiivistyy

Kun ryhmän koko on alle 20 henkilöä, tulee esille sekä yleiset tiedot että poikkeamat, joiden perusteella oikea ratkaisu syntyy. Samoin hollantilainen kotihoitoon keskittynyt organisaatio Buurtzorg on määrittänyt ryhmän kooksi 12. Koko organisaatio muodostuu toimivan tiimin monikerroista ja tiimiä tukevista erikoisosaajista ja tukitiimeistä.

Itseohjautuvassa organisaatioissa toimitaan usein tiimeissä, soluissa, piireissä, palloissa tai klaaneissa, joista käytän nyt yhteisesti käsitettä ryhmä. Parviohjautuvuuden perusyksikkönä painottuu ryhmä eikä yksittäisten toimijoiden verkko tai iso joukko. Yksilö on jäsenenä useassa ryhmässä ja organisaatio muodostaa useita osin päällekkäisiä ryhmiä, joita myös tarpeen mukaan syntyy ja poistuu (esim. Sosiokratia 3.0). Organisaatio koostuu siten toisiinsa verkottuneista ryhmistä ja yksittäinen henkilö on liittynyt useampaan ryhmään.

Parviäly

Parviäly on tekoälytutkimuksen osa-alue, joka tutkii hajautettujen itseorganisoituvien agenttien kollektiivista käyttäytymistä. Parviälyn (engl. Swarm intelligence) on lähtöisin soluautomaattien tutkimuksesta (Beni & Wang, 1989). Parviäly on perustunut yksinkertaisten agenttien toimintaan, jossa toimintaa ohjaavat yksinkertaiset säännöt kuten kottaraisilla.

Parviälyllä on emergentti ominaisuus, jolloin kokonaisuus on enemmän kuin vain sen osat laskettuna yhteen. Kokonaisuus luo uusia ominaisuuksia, joita yksilöllä ei ole.

Toistaiseksi ihmisparven älykkyys (optimaalinen ryhmän koko 5-20 henkilöä) vaikuttaa olevan huomattavasti pienempi kuin luonnosta löytyvät parvet esim. kottaraisparvi. Moderni vuorovaikutustekniikka, algoritmit ja tekoäly mahdollistavat kuitenkin isompien organisaatioiden muodostamisen ja tyypillisesti nämä ovat juuri ryhmistä koostuvia verkostoja.

Parvi muuttaa jatkuvasti muotoaa yksinkertaisilla säännöillä

Parven toimintaa voidaan kuvata yksinkertaisilla säännöillä esimerkiksi:

  1. Kuka tahansa voi aloittaa, mitä tahansa (aloiteoikeus)

  2. Päätöksessä otetaan huomioon ne, joihin päätös koskee ja vaikuttaa (esim. asiakas, tiimi ja yrityksen talous) eli käytetään ns. neuvonantoprosessia

  3. Päätökset tehdään siellä, missä on paras tieto ja osaaminen

Parvi muuttaa suuntaa ja muotoaan - toimijuus parvessa

Tarpeen parven muodon ja suunnan muutokselle voi laukaista esimerkiksi uhka (kilpailijan toimenpide), uusi tapa toimia (toiminnan tehokkuus) tai mahdollisuus (uusi liiketoimintamahdollisuus). Aloitteen voi tehdä kuka tahansa parvesta. Esimerkiksi tunnistetaan yksittäisen henkilön toimesta uusi liiketoimintamahdollisuus (vrt ravinto). Tämä esimerkiksi käsitellään ryhmässä (vrt. lähellä olevat 6-7 kottaraista) ja todetaan, että uusi liiketoiminta voisi olla hyväksi koko organisaatiolle (talous), asiakkaille (hyöty) ja tiimille (mielenkiintoista ja merkityksellistä työtä).

Riippuen kokeilun laajuudesta se joko päätetään itse tai haetaan hyväksyntää laajemmin. Päätökset tehdään siellä, missä on paras tieto ja osaaminen. Neuvoa kysytään laajemmalta porukalta, jota päätös jollain tavalla koskee. Kaikki eivät kuitenkaan osallistu kaikkiin keskusteluihin tai kokeiluihin. Vain ne osallistuvat, joita kokeilut ja keskustelut koskevat ja kiinnostavat. Kokeilujen ja keskustelujen kautta uusi liiketoiminta liittyy osaksi yrityksen tarjoamaa tai sitten uutta liiketoimintaa ei aloiteta. Tähän ei ole kuitenkaan yhtä tapaa tai yhtä jäykkää prosessia tai perinteistä päätöksenteon hierarkiaa. Käytössä on erilaisia menetelmiä, joita hyödynnetään tarpeen mukaan.

Parvi pysyy koossa

Yritys muuttaa muotoaa jatkuvasti erilaisten aloitteiden (vrt linnun liikkeiden) kautta, joita syntyy eri puolilla parvea. Jotta parvi ei hajoa, tarvitaan sen koossa pitäviä voimia, tavoitteita ja myös sääntöjä (kottaraisella valojen ja varjojen suhde). Koossapitäviä voimia ovat mm. tarkoitus, merkitys, osallisuuden kokemus, toiminnalliset rakenteet ja yrityskulttuuri. Yritys pidetään koossa korkean tietoisuuden (avoimuus, jaettu tieto) avulla, jossa korostuu parven sisäinen vuorovaikutus ja toiminnalliset rakenteet. Koossa pitävä strategia rakentuu perinteisestä strategiasta poikkeavalla tavalla, joka mahdollistaa jatkuvat kokeilut ja strategian jatkuvan muuttamisen (Ala-Mutka 2008).

Parviohjautuvuus toteuttaa emergenttiä strategiaa - Emergent Strategy

Parviohjautuvan organisaation strategia muodostuu kehkeytymällä pienten aloitteiden kasvaessa strategisesti merkittäviksi ja aiottu strategia (mitä lähdettiin alunperin tekemään) sulautuu strategiaksi, joka toteutuu (Mintzberg 1994). Yhdistämällä tietoisuuden tuoma ohjaus ja emergentti parviohjautuvuus, luodaan kehkeytyvästi strategiaa, joka on toteutuva strategia. Kutsun tätä käsitteellä ketterä strategia (Ala-Mutka 2008).

mintzberg 1994 emergent strategy.png
 

Parviohjautuvuus

  • Parviohjautuvuus kuvataan kokonaisuutta ohjaavana systeeminä, jolla on emergenttisiä ominaisuuksia rakentaa jotain enemmän kuin vain yhdistää parven jäsenten tiedot ja taidot.

  • Tarve muutokselle syntyy ulkoisista ja sisäisistä ärsykkeistä kuten kilpailijan toimenpiteistä, havaituista uusista liiketoimintamahdollisuuksista tai uusista tavoista tehdä nykyiset työt tehokkaammin.

  • Yksittäisistä parven jäsenen aloitteista ja hajautetusta päätöksenteosta muodostuu kehkeytyvästi organisaation yhdessä rakentama suunta ja toteutuva strategia.

  • Parven yksilöillä on parviohjautuvuuteen soveltuvat ominaisuudet (vrt. itseohjautuvuus).

  • Parvella on koossapitäviä voimia kuten yrityskulttuuri, vuorovaikutus ja päätöksenteko, jolla pidetään parvi yhtenäisenä, mutta alati muotoaan muuttavana.

Lähteet:

Ala-Mutka 2008 Strategiamalli. Talentum.

Antonovsky, Aaron (1987) Unraveling the Mystery of Health. How People Manage Stress and Stay Well. San Fransisco: JosseyBass Publisher.

Beni, G., Wang, J. "Swarm Intelligence in Cellular Robotic Systems". Proceed. NATO Advanced Workshop on Robots and Biological Systems, Tuscany, Italy, June 26–30 (1989).

Deci, Edward L. & Ryan, Richard M. (1985) Intrinsic motivation and self-determination in human behavior. New York: Plenum.

Martela, Frank & Ryan, Richard (2015) The Benefits of Benevolence: Basic Psychological Needs, Beneficence, and the Enhancement of Well-Being. Journal of Personality. DOI: 10.1111/jopy.12215, 2015.

Kao & Couzin (2014) Decision accuracy in complex environments is often maximized by small group sizes. The Royal Society Publishing.

Mintzberg (1994). Rise and Fall of Strategic Planning. Simon and Schuster.
Miksi parven linnut eivät törmää toisiinsa? Tieteen kuvalehti torstai 24. syyskuuta 2015

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Wisdom_of_Crowds

https://fi.wikipedia.org/wiki/Parvi%C3%A4ly

 Lisää blogeja