Tuleeko yrityksellä olla itseään suurempi tarkoitus?
Onko Tesla parempi siksi, että yrityksen perustaja Elon Musk haluaa tehdä jotain maailmaa parantavaa? Vai onko Tesla haluttu siksi, että sen markkinoille tuonti on tehty ovelasti niukkuuden ja luksuksen avulla. Tesla rakensi ensin tehokkaan urheiluauton, jonka imago rakennettiin käytännössä käsin. Ensin rakennettiin brändi ja nyt siirrytään massatuotantoon. Toisin päin temppu ei olisi varmaankaan toiminut.
Miettisitkö työnhakijana tai työntekijänä sitä, että tuotteesi (esim. Nyhtökaura ks. Gold & Green) haluaa olla ratkaisemassa ruuantuotantoon liittyviä eettisiä ja ekologisia ongelmia?
Kun katsotaan tutkimusten kautta sitä, mitä työntekijät arvostavat, sieltä nousee edelleen samoja asioita kuin ennenkin eli itse työ, työyhteisö ja palkka. Olemme edelleen pääosin turvallisuushakuisia ja haluamme säilyttää tasapainon työssä.
Tämä on tutkimustulos isossa tutkimuksessa (5700 vastausta), jossa on kaikenlaisia työympäristöjä mukana. Organisaatioissa on eroja, kun tarkastellaan yksittäisiä organisaatioita ja isossa kuvassa tutkimus löysikin selvän eron asiantuntija- ja suorittavan työn välillä.
Kun vasta pieni osa organisaatioista käyttää itseään suurempaa tarkoitusta liiketoiminnassaan, tämä asia ei tule esille laajassa tutkimuksessa. Toisaalta tutkimukset osoittavat, että milleniaalit valitsevat työpaikat tarkoituksen perusteella (esim. Deloitten tutkimus)
Leidenschaft Oy:n tutkimus: https://www.presser.fi/business/kasvu/10-totuutta-suomalaisesta-tyoelamasta
ManpowerGroupin globaali tutkimus: https://www.manpower.fi/asiakas/fin/human-age/y-sukupolvi-rynnistaa-uramaratonille-treenia-ja-tankkausta-lapi-suorituksen/
Erottuvatko tarkoituslähtöiset yritykset?
Itse en erota sitä, miten esimerkiksi Gofore, Vincit, Codento ja Futurice aidosti eroavat, kun kaikki viestivät melko samoilla teemoilla yrityskulttuurista, itseohjautuvuudesta ja tarkoituksesta. Toki tämä yritysjoukko eroaa muista perinteisistä IT-alan yrityksistä.
Isompia eroja on nähtävissä suorittavan työn puolella esimerkiksi siivouskessa, jossa Freska on nostanut siivoojan profiilia ja tarkoituksen itseään isommaksi. Tähän ei ole vielä kovinkaan moni muu siivousyritys lähtenyt, joten tarkoituksella pystyy tässä vaiheessa erottautumaan.
Maailmanparannus
Organisaation tarkoituksia on moneksi tai niitä on ainakin erilaisissa kategorioissa. Tässä voidaan jakaa nämä heti ainakin kolmeen koriin eli (1) on organisaatioita, joilla on jo valmiiksi maailmanparannustarkoitus esim. terveyteen (esim. Buurtzorg) ja ilmaston muutokseen (esim. Tesla) liittyvillä aloilla ja sitten on (2) niitä, joilta se puuttuu tai (3) tuote on jopa vahingollinen esimerkiksi luonnolle tai ihmiselle itselleen esim. aseteollisuus ja tupakointi.
Kaikilla tätä maailmanparannusta ei ole, joten tarkoitus on löydettävä muualta liiketoiminnasta.
Omistajalähtöinen tarkoitus
Toiseksi tulee katsoa organisaation omistusrakennetta, joka vaikuttaa usein tarkoitukseen. Omistus voi olla hyvin hajautunut, jolloin varsinaista omistajan tahtotilaa ei ole eikä sen tuomia arvoja.
Omistuksesta voidaan tunnistaa ainakin kolme erilaista koria eli (1) hajautunut omistus (yleensä pörssiyritys), jossa ei ole merkittäviä yksittäisiä omistajia, (2) osittain keskittynyt omistus, jolloin omistajat vaikuttavat omilla arvoillaan tarkoitukseen ja (3) hyvin keskittynyt omistus. Kun omistus on hajautunut, tarkoituksen muodostamisessa tärkeässä roolissa ovat hallitus ja ylin johto, koska he päättävät, miten tarkoitus lopulta muodostuu tai annetaan muodostuvan.
Asiakas/tuote/arvolähtöinen tarkoitus
Kolmas tarkoitukseen liittyvä ulottuvuus on organisaation tuotteet ja palvelut. Mikäli yrityksellä on vähän tuotteita tai palveluja, on tarkoitus helpompi määrittää kapeasti toiminnan ympärille. Esimerkiksi Freskan (siivous) tarkoitus on onnellisuus. Kun taas yritys toimittaa hyvin laajasti erilaisia tuotteita ja palveluja, tulee kapean tarkoituksen muodostamisesta paljon haasteellisempaa.
Pitäisikö hajautuneen tuote- ja palveluyrityksen tehdä jokaiselle liiketoiminta-alueelle oma tarkoitus vai pitääkö hakea joku yhteinen nimittäjä, jonka kautta tarkoitusta voidaan lähestyä? Jos asiakkaan puolelta ei löydy sopivia yhteisiä nimittäjiä, tarkastellaan seuraavaksi työntekijäpuolta.
Organisaatiokulttuurin tarkoitus (ryhmä)
Neljänneksi organisaation työntekijät ovat erilaisia, jolloin tarkoituksen merkitys vaihtelee. Riippuen organisaatiosta asiantuntijatyön ja suorittavan työn ero on olemassa ja organisaatiossa voi olla enemmistönä jompaa kumpaa näistä tai sitten lähes saman verran. Henkilöstön koostumus siis vaikuttaa myös siihen, miten tarkoitus muotoillaan ja mikä sen merkitys on.
On olemassa hyviä esimerkkejä siitä, kun organisaatio on alusta lähtien rakennettu siten, että valinta tehdään kulttuuri edellä. Isoista organisaatioista tämän on tehnyt esim. Southwest Airlines (SWA), joka on yksi malliesimerkeistä siinä, miten yrityskulttuuri on rakennettu rekrytoinnin kautta jo yrityksen perustamisesta lähtien.
Työntekijälähtöinen tarkoitus (yksilö)
Ihmisillä on erilaiset tavoitteet suhteessa työhön. Kiinnostaako yksittäistä työntekijää organisaation tarkoitus? eli onko sillä vaikutusta siihen, millaista porukkaa yritykseen hakee ja miten tämä tarkoitus vaikuttaa valintaprosessissa. Miten toimisi tarkoitus, joka on jokaisen työntekijän itse valitsema? Tarkoitus tulee olla ja tiettyjen raamien sisällä, mutta sen voisi itse muotoilla.
Pitäisikö organisaatiolla olla vain yksi tarkoitus vai useita? Toki vähempi on aina enemmän, mutta moniulotteisen organisaation on vaikea toteuttaa vain yhtä tarkoitusta. Kun tarkoituksia alkaa olla useita, niiden viestintä, juurtuminen ja käytännön toteutus onkin jo vaikeampaa ja samalla yritykset näyttävät taas ihan samalta.
Tarkoituksen löytäminen
Jokaiselle organisaatiolle varmaan löytyy jollain tavalla määritelty tarkoitus. Kun organisaatio on uusi ja vasta perustettu, tarkoituksen päättäminen on yksinkertaisempaa. Pitkään toimineella organisaatiolla on historian painolastia ja rajoitteita siinä, miten ja millainen tarkoitus voisi olla.
Varmasti jokainen organisaatio löytää jonkin tarkoituksen toiminnalleen (kuin vain rahan). Toki toinen asia on sitten se, kuinka todellinen tarkoitus on eli miten se näkyy käytännön toimintana eikä ole vain päälleliimattu markkinointikalvo.
Organisaation tarkoitus ja työn merkityksellisyyden käyttö organisaation johtamisessa on rajoitteita täynnä ja organisaatiota ei voida niputtaa yhteen. Ei ole one-size-fits-all tarkoitusta, joka sopii kaikille.
Organisaatioiden tarkoitukset voidaan luokitella tämän analyysin perusteella ainakin seuraavasti:
Maailmanparannus (terveys, luonto, sosiaalinen, henkinen, tasa-arvo, jne.)
Omistajan/perustajan arvomaailmaan liittyvä tarkoitus (esim. perheyritykset ja yksittäiset perustajat)
Asiakkaan arvoon ja markkinoihin liittyvä (esim. asiakkaan toiminnan tehostaminen, paremmat ratkaisut, markkinoiden radikaali muuttaminen, parempi arki)
Organisaatiokulttuuriin ja yhteisöllisyyteen liittyvä tarkoitus (esim. yhteisöllisyys)
Työntekijään yksilönä liittyvä tarkoitus (esim. kehittyminen, työelämän tasapaino, vaikuttaminen omaan työhön, parempi työpäiväkokemus)
Osakeyhtiölain määräämä taloudellinen tarkoitus (eli voittoa omistajille)
Tarkoituksen käyttö lisääntyy
Tämä suuntaus voidaan sanoa olevan myös siksi, että kilpailussa ei muuten pärjää. Kun perusasiat ovat kunnossa, kilpailukeinot siirtyvät seuraavalle tasolle ja tarkoitus on yksi niistä. Jotta tekee parempaa tulosta tulee asiakas- ja työpäiväkokemus olla huippua. Samoin tutkimusten mukaan vastuulliset yritykset ovat vastuuttomia kannattavampia eli ne tuottavat enemmän rahaa.
Jos yrityksen tarkoitus on raha, rahaa saa vähemmän.
Ajattelutavan logiikka menee seuraavasti:
Yritystä isompi tarkoitus => paremmat työntekijät => paremmat asiakkaat => parempi tulos
Joka tapauksessa yrityksen fundamentaali perusta on voiton* tekeminen (tai vähintään nolla tulos pitkällä aikavälillä), mutta miksi lopputulosta sanoisi tarkoitukseksi, kun taloudellisesti parempaan tulokseen pääsee sillä, että tarkoitus on jotain muuta ja jopa yritystä isompaa. Raha on toiminnan seuraus, mutta ei sen tavoite. *(Jos yritys tekee jatkuvasti tappiota, se menee konkurssiin)
Kun tavoittelee jotain isompaa, saa enemmän tuloksia aikaan. @jukkaam #johtaminen # tarkoitus #johtajuudenrakentajat
Yritystä isommalla tarkoituksella on merkitystä
Tarkoituksen merkitys riippuu toimialan kilpailutilanteesta ja miten se puhuttelee sekä asiakkaita että työntekijöitä.
Maailmanparantamisen ja voiton tekemisen väliin jää paljon vaihtoehtoja.
Näiden kahden ääripään väliltä ei ole pakko valita vaan sopiva tarkoitus voidaan määrittää niin, että se myös toimii käytännössä ja auttaa kilpailussa asiakkaista ja työntekijöistä.
